Hoitajien tietoperusta palliatiivisesta hoidosta ja sen vertaaminen Käypä hoito -suositukseen tehostetussa kotihoidossa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin osana laajempaa Osaamisen ennakointi -hanketta, joka on erään kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke. Opinnäytetyön tarkoitukse-na oli kuvata tehostetun kotihoidon hoitajien tietoperustaa palliatiivisesta hoidosta sekä verrata niitä Käypä hoito -suositukseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa palliatiivisen hoidon kehittämiseen ja sitä kautta edistää hoitotyöntekijöiden näyttöön perustuvaa osaamista. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimukseen osallistui tehostetun kotihoidon työyksikön hoitajia. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluilla (n=5) helmikuussa 2014. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan hoitajien tietoperusta kattoi fyysisten oireiden lievittämisen sekä psyykkisen, sosiaalisen, hengellisen ja omaisen tukemisen osa-alueet. Vastauksissa näkyi Käypä hoito -suositus laajasti. Hoitajat toivat lisäksi esille runsaasti erilaisia hoitotyön keinoja Käypä hoito -suosituksen ulkopuolelta. Kivun hoidon rooli ymmärrettiin suureksi ja kivunhoitomenetelmät olivat tunnettuja. Kivun arviointiin kiinnitettiin vähäisesti huomiota. Hen-gellisessä tukemisessa auttamiskeinona nähtiin suurimmilta osin ulkopuolisen tahon antamaan hengelliseen tukeen turvautuminen. Työnohjauksen tarve nousi esiin hoitajan jaksamisen tukemiskeinona. Ajankäyttöön liittyviä resursseja kaivattiin lisää sekä potilaan psyykkiseen tukemiseen että omaisen tukemiseen. Jatkossa voisi laatia kehittämistyönä suunnitelman yksikössä tarvittavasta palliatiivisen hoitotyön koulutuksesta. Lisäksi voisi kartoittaa ja täsmentää työnohjauksen tarpeet ja keinot yksikössä. Jatkossa tarvitaan lisää suomalaista tutkimusta hoitajien valmiuksista toteuttaa kotona tapahtuvaa palliatiivista hoitoa.

Thesis was part of the Osaamisen ennakointi -project which was a co-operation project of one city and Metropolia University of Applied Sciences. The purpose of the thesis was to represent the nurses´ knowledge-base of palliative care in the intensive home care and compare it to Käypä hoito -recommendation. The aim of the thesis was to provide infor-mation on developing the palliative care and thereby to promote health care workers evidence based knowledge. The research method was qualitative. The study was participated by the nurses of intensive home care. The data collection was carried out with theme interviews (n=5) in February 2014. Data was analyzed using deductive content analysis. According to the results nurses´ knowledge-base covered relieving the physical symptoms and psychological, social and spiritual support and also supporting the relatives. In responses Käypä hoito -recommendation was widely shown. In addition nurses brought out plenty of different kind of nursing methods outside of the Käypä hoito -recommendation. The big role of pain management was well understood and the methods of pain management were known. The assessment of pain was paid little attention. In giving spiritual support the nurses relied on outside assistance. The need of supervision of work emerged in the responses as a nurses coping method. More time was hoped for psychological support for patients and the relatives. A further development research could be to elaborate a special plan for palliative care training in the unit. Furthermore the needs and methods for supervision of work could be examined and specified. In the future the Finnish research on the nurses’ preparedness to implement palliative care at home environment is needed.