Anonyymi rekrytointi
Horko, Piia (2022)
Horko, Piia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203133413
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203133413
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään tutkimukseen vastanneiden havaintoja siitä, esiintyykö rekrytoinnissa syrjintää, millaisia näkemyksiä vastaajilla on anonyymista rekrytoinnista sekä mitkä tekijät vaikuttavat anonyymin rekrytoinnin käyttöön yrityksissä.
Tutkimusmenetelminä käytettiin määrällistä tutkimusotetta ja tiedonkeruumenetelmänä kyselylomaketta. Perusjoukkona oli rekrytoivat esihenkilöt ja HR-ammattilaiset sekä työnhakijat. Tutkimukseen osallistui 96 vastaajaa. Esihenkilöiden ja HR-ammattilaisten aineisto kerättiin kesällä 2021 ja työnhakijoiden marras-joulukuussa 2021.
Tutkimuksessa saatiin selville, että noin puolet työnhakijoista oli havainnut jonkinasteista ikään ja sukupuoleen liittyvää syrjintää. Lisäksi rekrytoivista esihenkilöistä ja HR-ammattilaisista 21,4 prosenttia oli havainnut syrjintää rekrytoinnissa. Tutkimuksen mukaan kokemukset anonyymista rekrytoinnista olivat vähäisiä. Työtä oli hakenut anonyymisti noin 25 prosenttia vastaajista ja vain viisi prosenttia työnantajan edustajista oli kokeillut anonyymia rekrytointia. Suurimpia esteitä anonyymin rekrytoinnin käytölle yrityksissä olivat resurssien vähyys ja se, ettei anonyymi rekrytointi ollut ajankohtaista. Työnhakijat kokivat kuitenkin, että anonyymilla rekrytoinnilla on myönteisiä vaikutuksia hakukynnyksen madaltumiseen ja monimuotoisuuden lisäämiseen. Myös työnantajat näkivät nämä vaikutukset, mutta suhtautuivat niihin varovaisemmin. Tutkimukseen osallistuneiden määrä oli kuitenkin pieni, joten tutkimustuloksia voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina.
Johtopäätöksenä todettiin, rekrytointiprosesseissa näyttää esiintyvän ikään ja sukupuoleen liittyvää syrjintää, johon voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa iän ja sukupuolen anonymisoinnilla hakuvaiheessa. Lisäksi rekrytoijia voisi perehdyttää menetelmän käyttöön tunnettavuuden lisäämiseksi. Menetelmä saattaa parantaa vähemmistöön kuuluvien työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksia ja antaa yrityksestä houkuttelevamman kuvan.
Tutkimusmenetelminä käytettiin määrällistä tutkimusotetta ja tiedonkeruumenetelmänä kyselylomaketta. Perusjoukkona oli rekrytoivat esihenkilöt ja HR-ammattilaiset sekä työnhakijat. Tutkimukseen osallistui 96 vastaajaa. Esihenkilöiden ja HR-ammattilaisten aineisto kerättiin kesällä 2021 ja työnhakijoiden marras-joulukuussa 2021.
Tutkimuksessa saatiin selville, että noin puolet työnhakijoista oli havainnut jonkinasteista ikään ja sukupuoleen liittyvää syrjintää. Lisäksi rekrytoivista esihenkilöistä ja HR-ammattilaisista 21,4 prosenttia oli havainnut syrjintää rekrytoinnissa. Tutkimuksen mukaan kokemukset anonyymista rekrytoinnista olivat vähäisiä. Työtä oli hakenut anonyymisti noin 25 prosenttia vastaajista ja vain viisi prosenttia työnantajan edustajista oli kokeillut anonyymia rekrytointia. Suurimpia esteitä anonyymin rekrytoinnin käytölle yrityksissä olivat resurssien vähyys ja se, ettei anonyymi rekrytointi ollut ajankohtaista. Työnhakijat kokivat kuitenkin, että anonyymilla rekrytoinnilla on myönteisiä vaikutuksia hakukynnyksen madaltumiseen ja monimuotoisuuden lisäämiseen. Myös työnantajat näkivät nämä vaikutukset, mutta suhtautuivat niihin varovaisemmin. Tutkimukseen osallistuneiden määrä oli kuitenkin pieni, joten tutkimustuloksia voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina.
Johtopäätöksenä todettiin, rekrytointiprosesseissa näyttää esiintyvän ikään ja sukupuoleen liittyvää syrjintää, johon voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa iän ja sukupuolen anonymisoinnilla hakuvaiheessa. Lisäksi rekrytoijia voisi perehdyttää menetelmän käyttöön tunnettavuuden lisäämiseksi. Menetelmä saattaa parantaa vähemmistöön kuuluvien työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksia ja antaa yrityksestä houkuttelevamman kuvan.