Monikulttuurinen lastenhoitotyö : Venäläistaustainen perhe sairaalassa

Abstract

Opinnäytetyömme kuuluu osana TuLe- hankkeeseen. Työn tarkoituksena on selvittää ve-näläistaustaisen lapsiperheen kulttuurillisia eroja heidän ollessaan sairaalan vuodeosastolla. Käsittelemme venäläistaustaisen lapsen sairastumista ja sairaalassa oloa. Pyrimme tukemaan hoitohenkilökunnan tietoutta kulttuurillisissa asioissa, jotta aika osastolla olisi perheelle mahdollisimman voimaannuttavaa.

Työelämän yhteistyökumppanina on Lastenklinikan osasto K6. Osasto on kirurginen osas-to, jolla hoidetaan lapsia vastasyntyneistä kolmeen ikävuoteen asti. Osastolla hoidetaan mm. vastasyntyneiden suolisto ongelmia, palovammoja ja neurologisia ongelmia. Yhteis-työhenkilönä konsultoimme osastonhoitaja Satu Kiesvaaraa. Osaston henkilökunnalle pi-dimme osastotunnin keräämästämme tiedosta.

Kehittämistehtäväksi valitsimme vuorovaikutussuhteen perheen ja hoitohenkilökunnan välillä, äidin ja vastasyntyneen välillä ja venäläistaustaisen äidin lapsivuodeajan. Tarkoi-tuksena oli vertailla venäläisen kulttuurin, perinteiden ja tapojen eroavaisuuksia suomalai-seen kulttuuriin verrattuna. Suurimmiksi kysymyksiksi nousivat laajennettu perhemalli, isän rooli perheessä, imetys ja vuorovaikutus osaston päivittäisessä toiminnassa sekä perheen tukeminen.

Työssämme on hyödynnetty näyttöön perustuvan hoitotyön periaatetta. Teoreettista viite-kehystä hyödyntäen etsimme tutkittua tietoa, jonka avulla selvitimme kulttuurillisia eroja suomalaisten ja venäläistaustaisten perheiden välillä. Vakituisesti Suomessa asuvien ve-näläisten määrä on ollut kasvusuuntainen jo useamman vuoden ajan. Myös turistien määrä on ollut kasvussa. Tämä lisää sairaaloiden tarvetta tulkeille, mutta myös hoitohenkilökunnan koulutuksen tarvetta. Hoitohenkilökunnan, tässä työssä keskityimme sairaanhoitajiin, kykyä joustaa rutiineissa ja ymmärtää eri kulttuuripohjaisten ihmisten erilaisia kulttuurillisten piirteiden mukanaan tuomia tapoja. Vaatii luovuutta keskustella ilman yhteistä kieltä, pelkästään käyttämällä ilmeitä, eleitä ja äänenpainoa. Näiden avulla on synnytettävä luot-tamuksellinen ja voimaannuttava ilmapiiri perheelle, joka käy läpi suurta kriisiä.

Our thesis is a part of TuLe-project. The purpose of our work was to clear up the cultural aspects of Russian families with children and their time spent at the hospital ward. This thesis deals with illness of the Russian children and their stay at the hospital. Our effort is to increase the hospital personnel`s knowledge about the cultural matters so that the stay at the ward would be as empowering as possible for the whole family.

Our collaborator at the working field is ward K-6 at the Lastenklinikka. K-6 is a surgical ward which treats children from newborns up to children of age three. The ward treats cases such as intestines problems, burns and neurological issues. Our contact person at the ward was a head nurse Satu Kiesvaara. We also held a department hour for the entire staff of the ward to share the information that we gathered.

We decided to develop the interaction between the families and the staff, the mothers and their infants and particularly the Russian mothers time spent at the delivery ward. The in-tention was to compare the Russian culture, traditions and habits between Finnish. The largest issues were extended model of a family, a father`s role in the family, breastfeeding, everyday interaction with the hospital staff and different ways to support the families.

In this thesis we used the practical based principals of nursing. By using the theoretical frame we studied the researched information about the cultural differences between the Russians and the Finnish families. The number of Russian families who are living in Finland regularly has been increasing for several years. Also the tourism from Russia to Finland is increasing. This adds the need for interpreters in the hospitals but also for the training of the staff. The Staff`s, in our thesis we focused on nurses, flexibility within the routines and understanding of different cultures and their specific cultural habits. It is challenging to have an interactive dialogue without a common language by using only expressions, gestures and tones of your voice. By using these attributes you must be able to create a trustworthy and empowering atmosphere for the family in crisis.