Sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen ja ohjaus: Marevan® ja uudet oraaliset antikoagulantit - kirjallisuuskatsaus
Ravaska, Janni (2013)
Ravaska, Janni
Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096765
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, mitä jo olemassa olevat tutkimukset kertovat varfariinista (kauppanimeltään Marevan®) ja sen rinnalle viime vuosina tulleista uusista oraalisista antikoagulanteista, dabigatraani ja rivaroksabaani (kauppanimiltään Pradaxa® ja Xarelto®), ja mitä sairaanhoitajan on huomioitava niiden eduista ja haitoista potilaan lääkehoidon ohjauksessa. Työn tavoitteena oli kehittää omaa ammatillista osaamistani tulevaa työelämää varten lisäämällä tietouttani uusista verenohennuslääkkeistä sekä tarjota tietoa niistä myös muille.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineistohaut suoritettiin ennalta määritetyillä hakusanoilla kolmessa eri tietokannassa: Medic, Elsevier: ScienceDirect ja Cinahl. Lisäksi käsihakua käytettiin yhden tutkimusartikkelin löytämiseksi. Lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui neljä englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tuloksien mukaan dabigatraani ja rivaroksabaani ovat turvallisuudeltaan ja tehokkuudeltaan varfariinin veroisia vaihtoehtoja verenohennusta tarvitsevien eteisvärinäpotilaiden pitkäaikaiseen hoitoon. Lääkekustannuksiltaan varfariini on uusia oraalisia antikoagulantteja huomattavasti halvempi vaihtoehto. Varfariinin kokonaiskustannuksia nostavat kuitenkin säännöllisesti otettavat laboratoriokokeet ja varfariinin aiheuttamat komplikaatiot liian vähäisen tai liiallisen verenohennuksen seurauksena. Uudet antikoagulantit eivät vaadi jatkuvaa laboratorioseurantaa ja niiden annostelu on vakioitu. Sairaanhoitajan on huomioitava potilaan lääkehoidon ohjauksessa näiden verenohennuslääkkeiden turvallisuus ja riskit, jotka eivät merkittävästi poikkea toisistaan. Lisäksi sairaanhoitajan on hyvä huomioida niiden taloudellisuus. Varfariini on potilaan kannalta halvin vaihtoehto näistä kolmesta verenohennuslääkkeestä, mutta säännölliset laboratoriokokeet nostavat varfariinihoidon kokonaisuus-kustannuksia.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineistohaut suoritettiin ennalta määritetyillä hakusanoilla kolmessa eri tietokannassa: Medic, Elsevier: ScienceDirect ja Cinahl. Lisäksi käsihakua käytettiin yhden tutkimusartikkelin löytämiseksi. Lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui neljä englanninkielistä tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tuloksien mukaan dabigatraani ja rivaroksabaani ovat turvallisuudeltaan ja tehokkuudeltaan varfariinin veroisia vaihtoehtoja verenohennusta tarvitsevien eteisvärinäpotilaiden pitkäaikaiseen hoitoon. Lääkekustannuksiltaan varfariini on uusia oraalisia antikoagulantteja huomattavasti halvempi vaihtoehto. Varfariinin kokonaiskustannuksia nostavat kuitenkin säännöllisesti otettavat laboratoriokokeet ja varfariinin aiheuttamat komplikaatiot liian vähäisen tai liiallisen verenohennuksen seurauksena. Uudet antikoagulantit eivät vaadi jatkuvaa laboratorioseurantaa ja niiden annostelu on vakioitu. Sairaanhoitajan on huomioitava potilaan lääkehoidon ohjauksessa näiden verenohennuslääkkeiden turvallisuus ja riskit, jotka eivät merkittävästi poikkea toisistaan. Lisäksi sairaanhoitajan on hyvä huomioida niiden taloudellisuus. Varfariini on potilaan kannalta halvin vaihtoehto näistä kolmesta verenohennuslääkkeestä, mutta säännölliset laboratoriokokeet nostavat varfariinihoidon kokonaisuus-kustannuksia.