Työhyvinvointi hevosalalla
Orava, Jenni (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203163633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203163633
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hevosalan työhyvinvointiin liittyviä asioita, joita kehittämällä saataisiin alasta entistä kiinnostavampi työpaikka tulevaisuuden työmarkkinoille. Hevosalan työhyvinvointia on tutkittu jonkin verran, mutta tutkimustieto on jo vanhentunutta. Tällä hetkellä toiminnassa on myös työtehoseuran hanke Hevoset ja työ. Hankkeen avulla pyritään kehittämään hevosalan työprosesseja ja sitä kautta parantamaan työntekijöiden työhyvinvointia ja yritysten tuottavuutta. Tässä opinnäytetyössä aihetta lähestytään kuitenkin laajemmin ja erilaisista näkökulmista. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Suomen Ratsastajainliitto ry:n tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään työhyvinvointia sekä siihen vaikuttavia asioita, hevosalaa Suomessa sekä työhyvinvointia hevosalalla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koottiin lähdekirjallisuuden avulla. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista sekä määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena. Aineistoa kerättiin julkisella kyselylomakkeella, jota jaettiin sosiaalisen median kautta. Kyselyyn tuli yhteensä 158 vastausta. Kysymykset sisälsivät työmotivaatioon, työssä jaksamiseen, työyhteisön vuorovaikutukseen ja työnjohtoon liittyviä teemoja.
Tuloksista käy ilmi useita epäkohtia. Suuri osa vastaajista koki alan henkisesti liian raskaaksi, kommunikaatio työyhteisössä oli heikkoa sekä kritiikin antaminen epäkunnioittavaa. Liiallisen työmäärän ja epäsäännöllisten työaikojen vuoksi palautuminen työvuorojen välissä oli koettu mahdottomaksi. Alalla on paljon vahvuuksia ja myös ne nousivat esiin tuloksissa. Työmotivaatio ja työssä viihtyminen koettiin hyväksi. Ala tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden kehittyä työssään jatkuvasti. Tuloksissa kävi ilmi, että hevosalan työt koetaan enemmänkin elämäntapana kuin pelkkänä työnä. Hevosten kanssa halutaan tehdä töitä. Tämä voi selittää osin sen, miksi työntekijät sietävät suuret työhyvinvoinnin puutteet.
Opinnäytetyö tuottaa hyvää tietoa siitä, mitä asioita hevosalalla tulee kehittää, jotta ala koetaan houkuttelevaksi myös tulevaisuudessa. Työhyvinvointia voidaan kehittää alan yrityksissä esimerkiksi työntekijöille suunnattujen työhyvinvointikyselyiden avulla.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään työhyvinvointia sekä siihen vaikuttavia asioita, hevosalaa Suomessa sekä työhyvinvointia hevosalalla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koottiin lähdekirjallisuuden avulla. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista sekä määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena. Aineistoa kerättiin julkisella kyselylomakkeella, jota jaettiin sosiaalisen median kautta. Kyselyyn tuli yhteensä 158 vastausta. Kysymykset sisälsivät työmotivaatioon, työssä jaksamiseen, työyhteisön vuorovaikutukseen ja työnjohtoon liittyviä teemoja.
Tuloksista käy ilmi useita epäkohtia. Suuri osa vastaajista koki alan henkisesti liian raskaaksi, kommunikaatio työyhteisössä oli heikkoa sekä kritiikin antaminen epäkunnioittavaa. Liiallisen työmäärän ja epäsäännöllisten työaikojen vuoksi palautuminen työvuorojen välissä oli koettu mahdottomaksi. Alalla on paljon vahvuuksia ja myös ne nousivat esiin tuloksissa. Työmotivaatio ja työssä viihtyminen koettiin hyväksi. Ala tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden kehittyä työssään jatkuvasti. Tuloksissa kävi ilmi, että hevosalan työt koetaan enemmänkin elämäntapana kuin pelkkänä työnä. Hevosten kanssa halutaan tehdä töitä. Tämä voi selittää osin sen, miksi työntekijät sietävät suuret työhyvinvoinnin puutteet.
Opinnäytetyö tuottaa hyvää tietoa siitä, mitä asioita hevosalalla tulee kehittää, jotta ala koetaan houkuttelevaksi myös tulevaisuudessa. Työhyvinvointia voidaan kehittää alan yrityksissä esimerkiksi työntekijöille suunnattujen työhyvinvointikyselyiden avulla.