Maidontuotannon syksyiset pullonkaulat: kuukausittaisiin maitomääriin ja solupitoisuuksiin vaikuttavat tekijät suomalaisilla tuotosseurantatiloilla vuosina 2017-2019
Jääskeläinen, Satu (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203183730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203183730
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Maidontuotannon kannattavuus on heikentynyt Suomessa merkittävästi jo useiden vuosien ajan tuotantopanosten hintojen nousun, maitokiintiöjärjestelmän purkautumisen sekä Venäjän viennin tyrehtymisen vuoksi. Maitomarkkinoiden epävakaus näkyy myös tuottajalle maksettavan raakamaidon hinnassa. Maidontuottajien tulisi kyetä ennakoimaan kuukausittaiset tulonsa ja menonsa mahdollisimman tarkasti, jotta rahaa riittäisi myös laskujen maksuun. Edellytyksenä talouden tasapainolle on maidontuotannon tasaisuus ympäri vuoden. Tilastot kuitenkin osoittavat, että tuotetun maidon määrä vähenee vuosittain syksyä kohden.
Maidontuotantoon vaikuttavat monet eri tekijät, ja edellytykset kehittyä hyväksi lypsylehmäksi luodaan jo vasikka-aikana. Tasapainoinen ruokinta ja oikeanlaisten rehujen tarjoaminen tuotosvaiheen mukaisesti muodostavat maidontuotannon perustan. Onnistunut umpikausi ja poikimisen jälkeinen aika ovat pohja maidontuotannon käynnistymiselle ja tuotantokapasiteettia vastaavalle herumiselle. Erilaiset sairaudet sekä heikentynyt sorkkaterveys vaikuttavat lehmän maitotuotokseen negatiivisesti. Maidontuotantoa rajoittavia tekijöitä saattavat olla myös riittämätön valon määrä tai häiritsevä melu sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat säiden ääri-ilmiöt, kuten pitkät hellejaksot.
Tutkimuksessa selvitettiin ProAgrian tuotosseurantatiloilta vuosina 2017–2019 kerätyn aineiston perusteella rodun, poikimakerran, lypsytavan sekä poikimisen ajankohdan vaikutusta tuotettuihin maitomääriin ja solupitoisuuksiin. Lisäksi aineiston avulla pyrittiin selvittämään maantieteellisten alueiden eroja kuukausittaisissa maitotuotoksissa. Faban SorkkaMobiili-aineiston avulla tarkasteltiin sorkkaterveyden ja maitotuotoksen yhteyttä eri vuodenaikoina.
Kesällä poikineiden herumishuippu jäi alhaisemmaksi verrattuna lehmiin, jotka poikivat muina vuodenaikoina. Vastaavasti maidon solupitoisuus oli korkein kesäaikaan poikineilla lehmillä. Ensikot lypsivät vähemmän kuin useamman kerran poikineet lehmät. Niiden maitotuotoksen vuodenaikaiset vaihtelut eivät olleet kuitenkaan yhtä merkittäviä kuin useamman kerran poikineilla. Sorkkaterveys heikkenee syksyisin, mikä näkyy etenkin aineenvaihdunnallisten sorkkasairauksien lisääntymisenä. Tuotetuissa maitomäärissä oli huomattavaa vaihtelua eri maantieteellisten alueiden välillä, mutta vuodenaikojen väliset erot tuotoksissa voitiin havaita kaikkialla.
Säilörehun laatuvaihtelut olivat suuria tilojen ja maantieteellisten alueiden välillä. Säilörehun oikea korjuuajankohta ja hyvä säilönnällinen laatu ovat onnistuneen maidontuotannon perusta. Varsinkin kesäisin hyvän syöntikyvyn ylläpitäminen saattaa olla haasteellista, koska säilörehun lämpeneminen ruokintapöydällä vähentää sen maittavuutta. Mahdollinen lämpöstressi passivoi lehmiä, jolloin syöntikyvyn heikentymisen myötä myös märehtiminen vähenee. Jo lyhytaikaisen hellejakson seurauksena maitotuotos voi etenkin korkeatuottoisella lehmällä vähentyä useita litroja vuorokaudessa. Lypsylehmien hoidosta vastaavien henkilöiden tulisikin jo ennakoivasti pyrkiä vaikuttamaan niihin tekijöihin, joiden tiedetään alentavan maitotuotosta. Abstract
The profitability of milk production in Finland has weakened significantly for several years due to rising input prices, the abolition of the milk quota system and the stagnation of Russian export. The instability of the milk market is also reflected in the price of raw milk paid to producers. Milk producers should be able to forecast their monthly income and expenditure as accurately as possible so that there is enough money for paying the bills. Steady milk production throughout the year is a prerequisite for economic balance. However, statistics show that the amount of milk produced is declining every autumn.
Milk production is affected by many different factors, and the conditions for developing into a good dairy cow are already created during the calf period. Balanced feeding and the right kind of feed at a certain stage of production form the basis of milk production. The successful dry season and the time after calving are the basis for the start of milk production that corresponds the production capacity. Various diseases as well as poor hoof health have a negative effect on the cow's milk yield. Insufficient light or disturbing noise, as well as extreme weather conditions such as long periods of heat, may also limit milk production.
Based on the data collected from dairy farms that belonged to ProAgria's advisory organization in 2017–2019, the study examined the effect of breed, the number of calvings, milking method and the time of calving on the amount of milk and cell concentrations produced. In addition, the data were used to find out the differences between the geographical areas in the monthly milk yields. Faba's SorkkaMobiili-data was used to examine the relationship between hoof health and milk production at different times of the year.
The milking peak of cows that calved in summer was lower than in cows that calved in some other season. Correspondingly, the somatic cell content of milk was highest in cows calving during the summer. Primiparous cows produced less milk than multiparous cows, but their milk production did not vary so significantly. Hoof health weakens in autumn, especially metabolic diseases are increasing clearly. The amount of milk produced vary significantly between different geographical areas in Finland, but changes in seasonal milk production could be observed everywhere.
Variations in silage quality are large between farms and geoprahical areas. The correct time to harvest the silage and its preservative quality are the basis of successful milk production. Maintaining good eating ability is challenging especially in summer, because warming of silage on feeding table affects its palatability. Possible heat stress deactivates cows and in addition to the loss of appetite also the ruminating reduces. Even a short heat cycle decreases milk volumes by several liters a day. The persons who take care of the dairy cows should anticipate and affect those factors, which are known to reduce milk yield.
Maidontuotannon kannattavuus on heikentynyt Suomessa merkittävästi jo useiden vuosien ajan tuotantopanosten hintojen nousun, maitokiintiöjärjestelmän purkautumisen sekä Venäjän viennin tyrehtymisen vuoksi. Maitomarkkinoiden epävakaus näkyy myös tuottajalle maksettavan raakamaidon hinnassa. Maidontuottajien tulisi kyetä ennakoimaan kuukausittaiset tulonsa ja menonsa mahdollisimman tarkasti, jotta rahaa riittäisi myös laskujen maksuun. Edellytyksenä talouden tasapainolle on maidontuotannon tasaisuus ympäri vuoden. Tilastot kuitenkin osoittavat, että tuotetun maidon määrä vähenee vuosittain syksyä kohden.
Maidontuotantoon vaikuttavat monet eri tekijät, ja edellytykset kehittyä hyväksi lypsylehmäksi luodaan jo vasikka-aikana. Tasapainoinen ruokinta ja oikeanlaisten rehujen tarjoaminen tuotosvaiheen mukaisesti muodostavat maidontuotannon perustan. Onnistunut umpikausi ja poikimisen jälkeinen aika ovat pohja maidontuotannon käynnistymiselle ja tuotantokapasiteettia vastaavalle herumiselle. Erilaiset sairaudet sekä heikentynyt sorkkaterveys vaikuttavat lehmän maitotuotokseen negatiivisesti. Maidontuotantoa rajoittavia tekijöitä saattavat olla myös riittämätön valon määrä tai häiritsevä melu sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat säiden ääri-ilmiöt, kuten pitkät hellejaksot.
Tutkimuksessa selvitettiin ProAgrian tuotosseurantatiloilta vuosina 2017–2019 kerätyn aineiston perusteella rodun, poikimakerran, lypsytavan sekä poikimisen ajankohdan vaikutusta tuotettuihin maitomääriin ja solupitoisuuksiin. Lisäksi aineiston avulla pyrittiin selvittämään maantieteellisten alueiden eroja kuukausittaisissa maitotuotoksissa. Faban SorkkaMobiili-aineiston avulla tarkasteltiin sorkkaterveyden ja maitotuotoksen yhteyttä eri vuodenaikoina.
Kesällä poikineiden herumishuippu jäi alhaisemmaksi verrattuna lehmiin, jotka poikivat muina vuodenaikoina. Vastaavasti maidon solupitoisuus oli korkein kesäaikaan poikineilla lehmillä. Ensikot lypsivät vähemmän kuin useamman kerran poikineet lehmät. Niiden maitotuotoksen vuodenaikaiset vaihtelut eivät olleet kuitenkaan yhtä merkittäviä kuin useamman kerran poikineilla. Sorkkaterveys heikkenee syksyisin, mikä näkyy etenkin aineenvaihdunnallisten sorkkasairauksien lisääntymisenä. Tuotetuissa maitomäärissä oli huomattavaa vaihtelua eri maantieteellisten alueiden välillä, mutta vuodenaikojen väliset erot tuotoksissa voitiin havaita kaikkialla.
Säilörehun laatuvaihtelut olivat suuria tilojen ja maantieteellisten alueiden välillä. Säilörehun oikea korjuuajankohta ja hyvä säilönnällinen laatu ovat onnistuneen maidontuotannon perusta. Varsinkin kesäisin hyvän syöntikyvyn ylläpitäminen saattaa olla haasteellista, koska säilörehun lämpeneminen ruokintapöydällä vähentää sen maittavuutta. Mahdollinen lämpöstressi passivoi lehmiä, jolloin syöntikyvyn heikentymisen myötä myös märehtiminen vähenee. Jo lyhytaikaisen hellejakson seurauksena maitotuotos voi etenkin korkeatuottoisella lehmällä vähentyä useita litroja vuorokaudessa. Lypsylehmien hoidosta vastaavien henkilöiden tulisikin jo ennakoivasti pyrkiä vaikuttamaan niihin tekijöihin, joiden tiedetään alentavan maitotuotosta.
The profitability of milk production in Finland has weakened significantly for several years due to rising input prices, the abolition of the milk quota system and the stagnation of Russian export. The instability of the milk market is also reflected in the price of raw milk paid to producers. Milk producers should be able to forecast their monthly income and expenditure as accurately as possible so that there is enough money for paying the bills. Steady milk production throughout the year is a prerequisite for economic balance. However, statistics show that the amount of milk produced is declining every autumn.
Milk production is affected by many different factors, and the conditions for developing into a good dairy cow are already created during the calf period. Balanced feeding and the right kind of feed at a certain stage of production form the basis of milk production. The successful dry season and the time after calving are the basis for the start of milk production that corresponds the production capacity. Various diseases as well as poor hoof health have a negative effect on the cow's milk yield. Insufficient light or disturbing noise, as well as extreme weather conditions such as long periods of heat, may also limit milk production.
Based on the data collected from dairy farms that belonged to ProAgria's advisory organization in 2017–2019, the study examined the effect of breed, the number of calvings, milking method and the time of calving on the amount of milk and cell concentrations produced. In addition, the data were used to find out the differences between the geographical areas in the monthly milk yields. Faba's SorkkaMobiili-data was used to examine the relationship between hoof health and milk production at different times of the year.
The milking peak of cows that calved in summer was lower than in cows that calved in some other season. Correspondingly, the somatic cell content of milk was highest in cows calving during the summer. Primiparous cows produced less milk than multiparous cows, but their milk production did not vary so significantly. Hoof health weakens in autumn, especially metabolic diseases are increasing clearly. The amount of milk produced vary significantly between different geographical areas in Finland, but changes in seasonal milk production could be observed everywhere.
Variations in silage quality are large between farms and geoprahical areas. The correct time to harvest the silage and its preservative quality are the basis of successful milk production. Maintaining good eating ability is challenging especially in summer, because warming of silage on feeding table affects its palatability. Possible heat stress deactivates cows and in addition to the loss of appetite also the ruminating reduces. Even a short heat cycle decreases milk volumes by several liters a day. The persons who take care of the dairy cows should anticipate and affect those factors, which are known to reduce milk yield.