Kapasitiivisen loistehon kompensointi HSO:n siirto- ja jakeluverkossa
Ikonen, Arja (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233891
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233891
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli löytää taloudellisesti ja teknisesti hyvät kompensointiratkaisut kaikkien sähköasemien päämuuntajien vaikutusalueelle. Opinnäytetyössä perehdyttiin markkinoiden laitetoimittajiin ja 20 kV:n kapasitiivisen loistehon kompensoinnin vaihtoehtoihin. Lisäksi perehdyttiin Haukiputaan Sähköosuuskunnan siirto- ja jakeluverkon kapasitiivisen loistehon määrään sekä kaapelimuutoksiin. Ratkaisuissa huomioitiin myös loistehon ostomahdollisuus Fingridiltä. Sähkömarkkinalain määräys sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi ja siitä koituvat muutokset eri verkkoihin ovat opinnäytetyön selvitystarpeen perusta.
Laitetoimittajiin oltiin yhteydessä sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Loistehon määrään perehdyttiin HSO:n Oma Fingrid -palvelun kautta. Verkossa tapahtuviin muutoksiin perehdyttiin koko HSO:n siirto- ja jakeluverkon kaapelimäärien kasvua kuvaavien arvioprosenttien mukaan. Kasvuprosenttien tiedot olivat saatavilla vuoteen 2029 asti. Näiden lisäksi tarvittiin vielä suunnittelijan tietämystä päämuuntajakohtaisten tietojen selvittämiseksi. Päämuuntajakohtaisten kaapelimäärien kasvun aiheuttaman kompensointitarpeen arvioinnissa käytettiin kaapeleiden kuluttaman ja tuottaman niin sanottua nettoloistehon kaavaa. Aiheeseen perehdyttiin lähinnä opinnäytetöiden ja diplomitöiden avulla. Teoriaosuuteen tietoja löydettiin myös kirjallisuudesta.
Tulokseksi saatiin tietämystä laitetoimittajista ja laitteista. Tietoa saatiin myös siitä, miten kapasitiivisen loistehon määrä mahdollisesti kasvaa verkossa päämuuntajakohtaisesti. Päämuuntajakohtaisen kompensointitarpeen perusteella voidaan suunnitella kompensoinnin toteutus eri päämuuntajien vaikutusalueelle. Lisäksi saatiin tietää tämänhetkinen loistehon tilanne verkossa. Tulosten perusteella voidaan myös arvioida minkä päämuuntajan kohdalla tarvitaan kompensointia ja minkä päämuuntajan osalta investointitarve on edessä ensimmäisenä. Työn jatkokäytön hyödyt ovat investointitarpeiden ajoittamisessa sekä laitetoimittajan ja laitteiden valinnassa.
Laitetoimittajiin oltiin yhteydessä sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Loistehon määrään perehdyttiin HSO:n Oma Fingrid -palvelun kautta. Verkossa tapahtuviin muutoksiin perehdyttiin koko HSO:n siirto- ja jakeluverkon kaapelimäärien kasvua kuvaavien arvioprosenttien mukaan. Kasvuprosenttien tiedot olivat saatavilla vuoteen 2029 asti. Näiden lisäksi tarvittiin vielä suunnittelijan tietämystä päämuuntajakohtaisten tietojen selvittämiseksi. Päämuuntajakohtaisten kaapelimäärien kasvun aiheuttaman kompensointitarpeen arvioinnissa käytettiin kaapeleiden kuluttaman ja tuottaman niin sanottua nettoloistehon kaavaa. Aiheeseen perehdyttiin lähinnä opinnäytetöiden ja diplomitöiden avulla. Teoriaosuuteen tietoja löydettiin myös kirjallisuudesta.
Tulokseksi saatiin tietämystä laitetoimittajista ja laitteista. Tietoa saatiin myös siitä, miten kapasitiivisen loistehon määrä mahdollisesti kasvaa verkossa päämuuntajakohtaisesti. Päämuuntajakohtaisen kompensointitarpeen perusteella voidaan suunnitella kompensoinnin toteutus eri päämuuntajien vaikutusalueelle. Lisäksi saatiin tietää tämänhetkinen loistehon tilanne verkossa. Tulosten perusteella voidaan myös arvioida minkä päämuuntajan kohdalla tarvitaan kompensointia ja minkä päämuuntajan osalta investointitarve on edessä ensimmäisenä. Työn jatkokäytön hyödyt ovat investointitarpeiden ajoittamisessa sekä laitetoimittajan ja laitteiden valinnassa.