Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa : kokemusasiantuntijuuden haasteet ja mahdollisuudet sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta
Keinänen, Inka; Sirviö, Nadja (2022)
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233902
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233902
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin sosiaalialan ammattihenkilöiden näkemyksiä ja kokemuksia lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden mahdollisuuksista ja huomioitavista asioista. Lastensuojelussa toimivilla kokemusasiantuntijoilla on omakohtainen kokemus lastensuojelun asiakkuudesta. Jokaista lastensuojelun asiakasta ei voida nimittää kokemusasiantuntijaksi. Asiakkuus muuttuu kokemusasiantuntijaksi, kun hänen kokemustaan hyödynnetään työssä tai työn kehittämisessä. (Barkman, Inkinen, Isoniemi ja Vario 2017, 16–27.)
Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Pesäpuu ry. Pesäpuu kehittää lastensuojelua yleishyödyllisesti koko Suomen alueella. Heidän toiminnassaan keskeistä on kokemusten kautta tullut ääni. (Pesäpuu julkaisuaika tuntematon a.) Opinnäytetyömme kohdentui Pesäpuussa toimivaan UP2US-hankkeeseen. Hankkeessa lastensuojelua kehitetään yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa. Hankkeessa esille on noussut kokemusasiantuntijuuden vakiinnuttaminen osaksi palvelurakenteita. (Pesäpuu julkaisuaika tuntematon b.) Opinnäytetyömme tavoitteena oli vastata myös toimeksiantajan tavoitteisiin kokemusasiantuntijuuteen liittyen. Tavoitteena oli myös, että opinnäytetyömme myötä lastensuojelun toimijat saavat arvokasta tietoa, jota he voivat hyödyntää kokemusasiantuntijuuden kehittämisessä.
Opinnäytetyömme toteutettiin laadullisena tutkimuksena, mikä mahdollisti opinnäytetyössämme kokemus-asiantuntijuuden tutkimisen ymmärrettävällä tasolla. Osana laadullista tutkimusta opinnäytetyömme päämääränä oli tuottaa toimeksiantajallemme hyödyllistä tietoa. Keräsimme tutkimukseemme aineistoa teemahaastatteluin sosiaalialan ammattihenkilöiltä. Haastatteluihin valikoitui kolme sosiaalityöntekijää ja kolme lastensuojelulaitoksen ohjaajaa. Puolistrukturoitu teemahaastattelurunko mahdollisti molemminpuolisen tarkentavien kysymysten esittämisen haastatteluiden aikana. Aineiston analyysissä käytimme sisällönanalyysiä, joka pohjautui abduktiiviseen analyysiin. Tämä mahdollisti haastateltavien kokemusten tutkimisen.
Haastateltavien mukaan kokemusasiantuntijuudessa on enemmän mahdollisuuksia kuin haasteita. Opinnäytetyömme yhtenä johtopäätöksenä voimme todeta, että huomioitavat asiat kokemusasiantuntijatoiminnassa liittyvät epätietoisuuteen ja eettisiin kysymyksiin. Opinnäytetyömme myötä saimme myös hyvin jatkotutkimus- ja kehittämisideoita, joiden myötä huomioitavia asioita voidaan kehittää jopa mahdollisuuksiksi. Yhtenä kehittämisideana esille nousi kokemusasiantuntijuuteen liittyvä opas, joka hyödyttäisi yhdenmukaisesti eri toimijoita lastensuojelun kentällä riippumatta siitä, millä sektorilla tai missä organisaatiossa työskentelee.
Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Pesäpuu ry. Pesäpuu kehittää lastensuojelua yleishyödyllisesti koko Suomen alueella. Heidän toiminnassaan keskeistä on kokemusten kautta tullut ääni. (Pesäpuu julkaisuaika tuntematon a.) Opinnäytetyömme kohdentui Pesäpuussa toimivaan UP2US-hankkeeseen. Hankkeessa lastensuojelua kehitetään yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa. Hankkeessa esille on noussut kokemusasiantuntijuuden vakiinnuttaminen osaksi palvelurakenteita. (Pesäpuu julkaisuaika tuntematon b.) Opinnäytetyömme tavoitteena oli vastata myös toimeksiantajan tavoitteisiin kokemusasiantuntijuuteen liittyen. Tavoitteena oli myös, että opinnäytetyömme myötä lastensuojelun toimijat saavat arvokasta tietoa, jota he voivat hyödyntää kokemusasiantuntijuuden kehittämisessä.
Opinnäytetyömme toteutettiin laadullisena tutkimuksena, mikä mahdollisti opinnäytetyössämme kokemus-asiantuntijuuden tutkimisen ymmärrettävällä tasolla. Osana laadullista tutkimusta opinnäytetyömme päämääränä oli tuottaa toimeksiantajallemme hyödyllistä tietoa. Keräsimme tutkimukseemme aineistoa teemahaastatteluin sosiaalialan ammattihenkilöiltä. Haastatteluihin valikoitui kolme sosiaalityöntekijää ja kolme lastensuojelulaitoksen ohjaajaa. Puolistrukturoitu teemahaastattelurunko mahdollisti molemminpuolisen tarkentavien kysymysten esittämisen haastatteluiden aikana. Aineiston analyysissä käytimme sisällönanalyysiä, joka pohjautui abduktiiviseen analyysiin. Tämä mahdollisti haastateltavien kokemusten tutkimisen.
Haastateltavien mukaan kokemusasiantuntijuudessa on enemmän mahdollisuuksia kuin haasteita. Opinnäytetyömme yhtenä johtopäätöksenä voimme todeta, että huomioitavat asiat kokemusasiantuntijatoiminnassa liittyvät epätietoisuuteen ja eettisiin kysymyksiin. Opinnäytetyömme myötä saimme myös hyvin jatkotutkimus- ja kehittämisideoita, joiden myötä huomioitavia asioita voidaan kehittää jopa mahdollisuuksiksi. Yhtenä kehittämisideana esille nousi kokemusasiantuntijuuteen liittyvä opas, joka hyödyttäisi yhdenmukaisesti eri toimijoita lastensuojelun kentällä riippumatta siitä, millä sektorilla tai missä organisaatiossa työskentelee.