”Uus nimi olis ihan jees, uuella sotulla.” Back up! -hankkeen asiakkaiden osallisuuden kokemuksia omassa elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa

Abstract

Osallisuus on vuosituhannen alusta lähtien noussut osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja politiikkaa. Osallisuuden edistäminen on osa sekä Suomen hallituksen että Euroopan unionin tavoitteita erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin liittyen. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta edistämällä edistetään samalla yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi KRIS-Oulu ry, jonka tavoitteena on tukea työelämän ulkopuolella olevia, päihde- ja lainrikkojataustaisia asiakkaita vertaistuen avulla kohti päihteetöntä ja rikoksetonta elämää sekä auttaa asiakasta kiinnittymään takaisin yhteiskuntaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, millaisia osallisuuden kokemuksia Back up! -hankkeen asiakkailla on. Tavoitteena oli saada haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden osallisuuden kokemukset näkyviksi, jotta keinot osallisuuden edistämiseksi nousisivat heidän itsensä esiin nostamista osallisuuden tarpeista. Toimeksiantaja voi hyödyntää asiakkaiden kokemuksia hankkeen arvioinnissa, kehittämisessä sekä uusia hankkeita suunniteltaessa.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistukturoiduilla teemahaastatteluilla. Opinnäytetyössä osallisuutta tarkasteltiin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasojen kautta. Tarkastelun keskiössä oli osallisuuden kokemus, joka näyttäytyi erilaisena eri tasoilla. Eri tasojen kautta jäsentyivät myös osallisuuden edellytykset. Osa-alueet eivät olleet toisistaan irrallisia, vaan osallisuuden kokemukset ja osallisuuden edellytykset eri tasoilla vaikuttivat toinen toisiinsa.

Back up! -hankkeen asiakkaiden kokemuksissa keskeisenä osallisuuden osatekijänä näyttäytyivät päihteettömyys ja rikokseton elämäntapa, joiden edellytykseksi moni koki päihteistä käyttävistä kavereista luopumisen. Yksilötasolla osallisuutta edistävinä tekijöinä esiin nousivat myös itsenäinen asuminen, itsestä huolehtimisen taidot, säännöllinen arkirytmi ja hyvät suhteet läheisiin. Estäviä tekijöitä olivat esimerkiksi varattomuus, hauras yhteys omiin vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä epävarmuus tulevaisuudesta. Yhteisötasolla osallisuutta edistävinä tekijöinä koettiin merkittäviksi molemminpuolinen luottamus ja yhden¬vertaisuuden tunne sekä hyväksyntä, kunnioitus ja arvostus. Estäviä tekijöitä olivat päihde- ja lainrikkoja¬taustaisten leimautumisesta johtuva ulkopuolisuuden tunne ja epä¬varmuus sosiaalisissa tilanteissa. Leimautuminen korostui myös yhteiskunnan tasolla ja näkyi kohtaamattomuutena eri palveluissa. Edistävänä tekijänä nousi esiin KRIS-Oulu ry:ltä saatu monipuolinen tuki. Enemmän tukea toivottiin sosiaalisten taitojen harjoitteluun sekä omien vahvuuksien ja voimavarojen löytämiseen ja käyttöön ottamiseen. Lisäksi toivottiin lisää tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskuntaan ja sen palveluihin.

There is a high interest in improving social inclusion in The Finnish Government as well as the European Union especially concerning people living in very difficult life situations. By promoting social inclusion on an individual basis, the welfare, psychological, physical and social abilities and the quality of life will be increased. It is also possible to improve the social equality of the citizens in this way.

This Bachelor’s thesis was carried out in collaboration with KRIS Oulu, which is an association motivating and encouraging the clients having a background of substance abuse, long-term unemployment, and criminal acts, to head to a new way of life without any substance abuse or criminal activity. The long-term goal is to support the clients to integrate into the society after their hard life experiences. The purpose of the thesis was to describe clients’ experiences of social inclusion in everyday life, in communities, and in the society. The aim was to get the experiences noticed and truly perceived, to be able to find proper tools to improve social inclusion and to support the clients better than before. The results received by the thesis can be used to estimate and elaborate the Back up! project as well as when planning new ones. The thesis was carried out by the help of a qualitative research method by using semi-structured interviews.

According to the research results the abstinence from substance abuse and staying out of criminal activity are significant factors that can improve one’s experience of social inclusion in everyday life, in communities and in the society. In everyday life other important factors to promote social inclusion are proper housing, the ability to take care of oneself, a structure of everyday life, and good relationships with the loved ones. The preventing factors appearing in the research results, are the lack of means, unfound and unused individual strengths and recourses and the uncertainty of the future. On community level the promoting factors are e.g. mutual trust and the feeling of being equal with others. The preventing factors mentioned by many of the interviewees were the experience of being an outsider caused by the stigma and the uncertainty in social situations. The stigma is a significant factor that prevents the experience of social inclusion also in the society, having an effect on the way a person is faced and treated e.g. in public and social services. According to the findings the versatile support offered by KRIS Oulu is an important factor that improves the social inclusion of the clients. The training to reinforce social skills and the need for help to find and use individual strengths and recourses were mentioned as the target for development.