Synnytyksen käynnistystavat
Salminen, Fanni-Lotta; Salonen, Anni (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203243931
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203243931
Tiivistelmä
Synnytyksen käynnistämiseen on erilaisia menetelmiä. Prostaglandiineilla kypsytetään kohdunkaulaa ja voidaan myöhemmin aikaansaada myös supistusten alkaminen. Kohdunkaulaa voidaan kypsyttää myös mekaanisesti ballongilla tai dilapanilla. Kun kohdunkaula on kypsä, synnytys tavallisesti käynnistetään kalvojen puhkaisulla tai oksitosiinilla. Synnytys käynnistetään yleensä eri menetelmiä yhdistelemällä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, mitä keinoja on synnytyksen käynnistämiseen ja millä tavoin synnytys voidaan käynnistää eri ympäristöissä. Tavoitteena oli saada näyttöön perustuva hoitotieteellinen näkökulma synnytyksen käynnistystavoista ja käynnistyspaikoista. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus kokoaa synnytyksen käynnistämistavoista ja -paikoista tehtyä tutkimusta yhteen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus pyrkii antamaan lukijalle laajan kuvan käsiteltävästä aiheesta. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on muodostaa valitun aineiston perusteella kuvaileva ja laadullinen vastaus tutkimuskysymykseen. Tutkimuksessa käytetiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Kirjallisuuskatsaukseen valittiin laajasti eri käynnistysmenetelmistä tehtyjä tutkimuksia, joissa perehdyttiin joko yhteen käynnistysmenetelmään tai vertailtiin erilaisia käynnistysmenetelmiä keskenään. Tutkimuksissa kävi ilmi käynnistysmenetelmien olevan turvallisia käytettynä joko yksin tai yhdessä. Eri synnytyksen käynnistysmenetelmiä ja –keinoja, joita tutkimuksissa käytiin läpi, ovat ballonki, dilapan, prostaglandiinit, oksitosiini ja sikiökalvojen puhkaisu eli amniotomia.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että joistakin synnytyksen käynnistysmenetelmistä on tehty paljon tutkimuksia. Toisaalta lisätutkimusta tarvittaisiin esimerkiksi dilapanin käytöstä sekä polikliinisestä synnytyksen käynnistyksestä. Tutkimustulosta voidaan kuitenkin pitää luotettavana, sillä tutkimusprosessi on tehty huolellisesti ja valittu aineisto on monipuolinen. Kirjallisuuskatsausta voivat hyödyntää esimerkiksi terveydenhuoltoalan opiskelijat ja ammattilaiset, sekä työelämäyhteistyökumppanit.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, mitä keinoja on synnytyksen käynnistämiseen ja millä tavoin synnytys voidaan käynnistää eri ympäristöissä. Tavoitteena oli saada näyttöön perustuva hoitotieteellinen näkökulma synnytyksen käynnistystavoista ja käynnistyspaikoista. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus kokoaa synnytyksen käynnistämistavoista ja -paikoista tehtyä tutkimusta yhteen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus pyrkii antamaan lukijalle laajan kuvan käsiteltävästä aiheesta. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on muodostaa valitun aineiston perusteella kuvaileva ja laadullinen vastaus tutkimuskysymykseen. Tutkimuksessa käytetiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Kirjallisuuskatsaukseen valittiin laajasti eri käynnistysmenetelmistä tehtyjä tutkimuksia, joissa perehdyttiin joko yhteen käynnistysmenetelmään tai vertailtiin erilaisia käynnistysmenetelmiä keskenään. Tutkimuksissa kävi ilmi käynnistysmenetelmien olevan turvallisia käytettynä joko yksin tai yhdessä. Eri synnytyksen käynnistysmenetelmiä ja –keinoja, joita tutkimuksissa käytiin läpi, ovat ballonki, dilapan, prostaglandiinit, oksitosiini ja sikiökalvojen puhkaisu eli amniotomia.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että joistakin synnytyksen käynnistysmenetelmistä on tehty paljon tutkimuksia. Toisaalta lisätutkimusta tarvittaisiin esimerkiksi dilapanin käytöstä sekä polikliinisestä synnytyksen käynnistyksestä. Tutkimustulosta voidaan kuitenkin pitää luotettavana, sillä tutkimusprosessi on tehty huolellisesti ja valittu aineisto on monipuolinen. Kirjallisuuskatsausta voivat hyödyntää esimerkiksi terveydenhuoltoalan opiskelijat ja ammattilaiset, sekä työelämäyhteistyökumppanit.