Korkeaenergiaisesti vammautuneen potilaan ensihoito
Väänänen, Juliette; Sipola, Laura (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203284081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203284081
Tiivistelmä
Korkeaenergiaisesti vammautuneet potilaat ovat haastava ja monimuotoinen potilasryhmä. Ensihoidossa suoritettavat hoitotoimenpiteet sekä strategia vaikuttavat potilaan selviytymiseen merkittävästi. Korkeaenergiaisesti vammautuneiden potilaiden ensihoito on muuttunut lähivuosien aikana merkittävästi ja uutta tutkimustietoa ilmestyy koko ajan lisää.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ja kuvata korkeaenergiaisesti vammautuneen potilaan hoito ensihoidossa. Tavoitteenamme on myös tutkia olemassa olevaa tietoa ja koota tuloksista tiivistetty teoriapohja. Kirjallisuuskatsauksemme tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa tutkimuksissa aiheeseen liittyen sekä ensihoidon laadun arvioinnissa.
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus korkeaenergiaisesti vammautuneen potilaan ensihoidosta. Suoritimme tiedonhaun neljään tietokantaan: OulaFinna, PubMed, Medic ja Ebsco. Hakutuloksina tietokannoista löytyi 84 artikkelia, josta katsaukseen valikoitui kokotekstin perusteella seitsemän artikkelia. Lopullinen hakulausekkeemme oli “(prehospital* OR "emergency treatment" OR "emergency medical services" OR ems OR "paramedic" OR "ambulance" OR "first responder*") AND ("high energy trauma" OR "high energy injury" OR "major trauma" OR “severe injury”) AND ("golden hour")”.
Korkeaenergiainen vamma voidaan määritellä monella eri tavalla, riippuen käytetystä lähteestä. Vammapotilaan hoito perustuu systemaattisuuteen ja laadukkaaseen ajankäyttöön. Henkeä pelastavat toimenpiteet ovat välttämättömiä, vaikka se viivästyttäisi kuljetuksen aloittamista. Samat arvioinnin ja hoidon perusperiaatteet pätevät kaikkiin vammapotilaisiin ja pelastamisen sekä hoidon kulmakivet rakentuvat perusasioiden varaan. Korkeaenergiaisesti vammautuneen potilaan ennusteeseen vaikuttavia fysiologisia tekijöitä ovat potilaan ikä, hengitystaajuus ja GCS. Selviytymiseen vaikuttaa kuljetusaika ja lopullinen hoitopaikka.
Suomessa korkeaenergiaisesti vammautuneiden potilaiden ensihoidosta on vähän tutkimuksia. Ensihoidon ohjeistusten muuttuessa lyhyellä aikavälillä, tämän potilasryhmän ensihoidon laatua olisi hyvä tutkia tarkemmin. High-energy disability patients are a challenging and diverse group of patients. The treatment measures and strategy performed in prehospital emergency care have a significant effect on the patient's survival. Emergency care for patients with high-energy injuries has changed significantly in the next few years, and new research data is appearing more and more.
The aim of this thesis is to find out and describe the care of a patient with a high-energy disability in prehospital emergency care. Our goal is also to study the existing data and compile a concise theoretical basis of the results. The results of our literature review can be used in future research related to the topic and in the assessment of the quality of prehospital emergency care.
This thesis is a descriptive review of the literature on first aid for high-energy injured patients. We searched four databases: OulaFinna, PudMed, Medic and Ebsco. As a result of the search, 84 articles were found in the databases, of which seven articles were selected for review based on the full text. The following search strategy was used in the search “(prehospital* OR "emergency treatment" OR "emergency medical services" OR ems OR "paramedic" OR "ambulance" OR "first responder*") AND ("high energy trauma" OR "high energy injury" OR "major trauma" OR “severe injury”) AND ("golden hour")”.
High-energy injury can be defined in many different ways, depending on the source. The care of a patient with a disability is based on systematic and high-quality use of time. Life-saving measures are necessary, even if it delays the start of transportation. The same basic principles of assessment and care apply to all patients with trauma, and the cornerstones of rescue and care are built on the basics. Physiological factors affecting the prognosis of a patient with high-energy injury include the patient's age, respiratory rate, and GCS. Survival is affected by transport time and the final treatment site.
There are few studies in Finland on prehospital emergency care for patients with high-energy injuries. As the guidelines for prehospital emergency care change in a short term, the quality of prehospital emergency care for this group of patients should be further investigated.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ja kuvata korkeaenergiaisesti vammautuneen potilaan hoito ensihoidossa. Tavoitteenamme on myös tutkia olemassa olevaa tietoa ja koota tuloksista tiivistetty teoriapohja. Kirjallisuuskatsauksemme tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa tutkimuksissa aiheeseen liittyen sekä ensihoidon laadun arvioinnissa.
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus korkeaenergiaisesti vammautuneen potilaan ensihoidosta. Suoritimme tiedonhaun neljään tietokantaan: OulaFinna, PubMed, Medic ja Ebsco. Hakutuloksina tietokannoista löytyi 84 artikkelia, josta katsaukseen valikoitui kokotekstin perusteella seitsemän artikkelia. Lopullinen hakulausekkeemme oli “(prehospital* OR "emergency treatment" OR "emergency medical services" OR ems OR "paramedic" OR "ambulance" OR "first responder*") AND ("high energy trauma" OR "high energy injury" OR "major trauma" OR “severe injury”) AND ("golden hour")”.
Korkeaenergiainen vamma voidaan määritellä monella eri tavalla, riippuen käytetystä lähteestä. Vammapotilaan hoito perustuu systemaattisuuteen ja laadukkaaseen ajankäyttöön. Henkeä pelastavat toimenpiteet ovat välttämättömiä, vaikka se viivästyttäisi kuljetuksen aloittamista. Samat arvioinnin ja hoidon perusperiaatteet pätevät kaikkiin vammapotilaisiin ja pelastamisen sekä hoidon kulmakivet rakentuvat perusasioiden varaan. Korkeaenergiaisesti vammautuneen potilaan ennusteeseen vaikuttavia fysiologisia tekijöitä ovat potilaan ikä, hengitystaajuus ja GCS. Selviytymiseen vaikuttaa kuljetusaika ja lopullinen hoitopaikka.
Suomessa korkeaenergiaisesti vammautuneiden potilaiden ensihoidosta on vähän tutkimuksia. Ensihoidon ohjeistusten muuttuessa lyhyellä aikavälillä, tämän potilasryhmän ensihoidon laatua olisi hyvä tutkia tarkemmin.
The aim of this thesis is to find out and describe the care of a patient with a high-energy disability in prehospital emergency care. Our goal is also to study the existing data and compile a concise theoretical basis of the results. The results of our literature review can be used in future research related to the topic and in the assessment of the quality of prehospital emergency care.
This thesis is a descriptive review of the literature on first aid for high-energy injured patients. We searched four databases: OulaFinna, PudMed, Medic and Ebsco. As a result of the search, 84 articles were found in the databases, of which seven articles were selected for review based on the full text. The following search strategy was used in the search “(prehospital* OR "emergency treatment" OR "emergency medical services" OR ems OR "paramedic" OR "ambulance" OR "first responder*") AND ("high energy trauma" OR "high energy injury" OR "major trauma" OR “severe injury”) AND ("golden hour")”.
High-energy injury can be defined in many different ways, depending on the source. The care of a patient with a disability is based on systematic and high-quality use of time. Life-saving measures are necessary, even if it delays the start of transportation. The same basic principles of assessment and care apply to all patients with trauma, and the cornerstones of rescue and care are built on the basics. Physiological factors affecting the prognosis of a patient with high-energy injury include the patient's age, respiratory rate, and GCS. Survival is affected by transport time and the final treatment site.
There are few studies in Finland on prehospital emergency care for patients with high-energy injuries. As the guidelines for prehospital emergency care change in a short term, the quality of prehospital emergency care for this group of patients should be further investigated.