Happamien sulfaattimaiden vaikutukset rakentamiseen - Case: Oulunsalon kevyen liikenteen väylä
Alatalo, Satu (2022)
Alatalo, Satu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203304175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203304175
Tiivistelmä
Happamat sulfaattimaat ovat maaperässä luontaisesti esiintyviä rikkipitoisia kerrostumia. Ne ovat syntyneet Litorinameren aikakautena 4 000–8 000 vuotta sitten ja niitä esiintyy Suomessa koko länsirannikon alueella. Happamat sulfaattimaat eivät aiheuta haittaa ympäristölle, jos ne pysyvät hapettomassa tilassa pohjaveden pinnan alapuolella, mutta kaikenlainen maankäyttö ja maan muokkaus sulfaattipitoisilla alueilla aiheuttaa riskin. Jos sulfaattimaat pääsevät kosketuksiin hapen kanssa, niistä alkaa liueta metalleja, jotka aiheuttavat vakavia ympäristöongelmia muun muassa happamoittamalla vesistöjä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli käsitellä happamien sulfaattimaiden syntyä, esiintyvyyttä, luokittelua, tunnistamista sekä riskiluokitusta. Tavoitteena oli myös tuoda ilmi sulfaattimaiden aiheuttamat ympäristöongelmat sekä erilaiset vaikutukset rakentamiseen. Työssä haluttiin nostaa esiin vasta päättynyt Tunnistus-hanke, jonka tavoitteena on ollut kehittää sulfaattimaiden tunnistamista nopeammaksi ja tehokkaammaksi. Nykyinen laboratoriossa tehtävä inkubaatiokoe sulfaattimaille on hyvin hidas ja aiheuttaa monesti rakennushankkeisiin aikataulullisia ongelmia sekä taloudellisia riskejä.
Työssä toteutettiin kaksi sähköpostihaastattelua, joissa haastateltiin työn case-osuuden työmaan vastaavia henkilöitä. Case-työmaana opinnäytetyössä toimi kesällä 2021 toteutettu kevyen liikenteen väylän rakentaminen Oulunsalossa. Kyseisellä alueella todettiin jo maaperätutkimusten perusteella esiintyvän sulfaattimaita. Työssä haluttiin selvittää konkreettisesti esimerkkityömaan avulla, mitä erityistoimia sulfaattimaat aiheuttavat rakennusurakalle. Tällä työmaalla sulfaattimaat oli otettu jo suunnitteluvaiheessa huomioon ja tietyille paaluväleille vesijohtojen ja jäteviemäreiden asennukseen oli valittu työtavaksi suuntaporaus tavanomaisemman auki kaivuun sijaan.
Opinnäytetyössä kävi ilmi, että esimerkkityömaalla sulfaattimaita tavattiin huomattavasti vähemmän kuin maaperätutkimusten perusteella oli etukäteen todettu. Sulfaattimaat eivät näin ollen aiheuttaneet työmaalla mitään odottamattomia yllätyksiä tai hankaluuksia, vaan urakka saatiin suoritettua suunnitelmien mukaisesti aikataulussa. Tulevaisuudessa voisi olla hyvä pohtia mahdollisilla sulfaattimaa-alueilla, olisiko syytä tehdä sulfaattimaaperäselvitys eikä tavallisia maaperätutkimuksia, jotta maaperästä saataisiin mahdollisimman todenmukainen tieto ja sen avulla valittaisiin oikeat työtavat.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli käsitellä happamien sulfaattimaiden syntyä, esiintyvyyttä, luokittelua, tunnistamista sekä riskiluokitusta. Tavoitteena oli myös tuoda ilmi sulfaattimaiden aiheuttamat ympäristöongelmat sekä erilaiset vaikutukset rakentamiseen. Työssä haluttiin nostaa esiin vasta päättynyt Tunnistus-hanke, jonka tavoitteena on ollut kehittää sulfaattimaiden tunnistamista nopeammaksi ja tehokkaammaksi. Nykyinen laboratoriossa tehtävä inkubaatiokoe sulfaattimaille on hyvin hidas ja aiheuttaa monesti rakennushankkeisiin aikataulullisia ongelmia sekä taloudellisia riskejä.
Työssä toteutettiin kaksi sähköpostihaastattelua, joissa haastateltiin työn case-osuuden työmaan vastaavia henkilöitä. Case-työmaana opinnäytetyössä toimi kesällä 2021 toteutettu kevyen liikenteen väylän rakentaminen Oulunsalossa. Kyseisellä alueella todettiin jo maaperätutkimusten perusteella esiintyvän sulfaattimaita. Työssä haluttiin selvittää konkreettisesti esimerkkityömaan avulla, mitä erityistoimia sulfaattimaat aiheuttavat rakennusurakalle. Tällä työmaalla sulfaattimaat oli otettu jo suunnitteluvaiheessa huomioon ja tietyille paaluväleille vesijohtojen ja jäteviemäreiden asennukseen oli valittu työtavaksi suuntaporaus tavanomaisemman auki kaivuun sijaan.
Opinnäytetyössä kävi ilmi, että esimerkkityömaalla sulfaattimaita tavattiin huomattavasti vähemmän kuin maaperätutkimusten perusteella oli etukäteen todettu. Sulfaattimaat eivät näin ollen aiheuttaneet työmaalla mitään odottamattomia yllätyksiä tai hankaluuksia, vaan urakka saatiin suoritettua suunnitelmien mukaisesti aikataulussa. Tulevaisuudessa voisi olla hyvä pohtia mahdollisilla sulfaattimaa-alueilla, olisiko syytä tehdä sulfaattimaaperäselvitys eikä tavallisia maaperätutkimuksia, jotta maaperästä saataisiin mahdollisimman todenmukainen tieto ja sen avulla valittaisiin oikeat työtavat.
