Liikettä, lääkettä vai lepoa? : Severin taudin hoito: systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Lappi, Salla (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203304187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203304187
Tiivistelmä
Lasten liikuntavammat ovat yleistyneet lasten aloittaessa aktiivisen urheilemisen yhä nuorempina. Vuonna 2018 yli puolet suomalaislapsista ilmoitti loukkaantuneensa liikunnan yhteydessä. Noin puolet liikuntavammoista on rasitusvammoja, jotka syntyvät tavallisimmin liikunnan ja levon epätasapainosta. Myös murrosikään liittyvä kasvupyrähdys altistaa rasitusvammoille, kun kasvurustot ja nivelpinnat ovat herkkiä vaurioille.
Yksi yleisimmistä rasitusvammoista 7–15-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on Severin tauti (kantaluun apofysiitti). Severin tauti on akillesjänteen kiinnitysalueen kiputila, jota esiintyy erityisesti juoksua ja hyppyjä sisältäviä lajeja harrastavilla lapsilla. Tauti on pojilla hieman yleisempi kuin tytöillä. Severin tauti on hyvälaatuinen ja kasvun myötä ohimenevä vaiva, joka kuitenkin aiheuttaa lapselle niin fyysistä kuin psyykkistäkin harmia.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia hoitomuotoja Severin taudissa on viimeisen 10 vuoden aikana käytetty. Lisäksi selvitettiin, mikä viimeaikaisista hoitomuodoista on osoittautunut tehokkaimmaksi. Aineiston systemaattinen haku toteutettiin kesäkuussa 2020 neljästä eri tietokannasta (Cinahl, PubMed, ProQuest ja Science Direct). Katsauksen aineistoksi valikoitui seitsemän (7) tutkimusartikkelia, joissa käsitellään kliinisesti ja/tai kuvantamalla diagnosoidun Severin taudin/kantaluun apofysiitin hoitoa. Aineisto ajoittuu vuosille 2011–2018.
Katsauksen perusteella nousi esiin viisi eri tyyppistä Severin taudissa käytettyä ja tutkittua hoitomuotoa: pohjallishoito (kantakorotus tai -kuppi), kinesioteippaus, tulehduskipulääke, lepo/aktiivisuuden minimointi sekä fysioterapia. Näistä eniten oli tutkittu pohjallishoitoa eri muodoissaan (5/7 tutkimusta).
Yksiselitteisesti tehokkainta Severin taudin hoitoa ei tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella voitu osoittaa. Kaikkien katsauksessa esiin nousseiden hoitomuotojen todettiin jossain määrin lievittävän Severin tautiin liittyvää kipua. Vahvinta näyttöä löytyi kantakiila- ja kantakuppihoidolle, jonka myönteisenä puolena voitiin kivun lievityksen ohella nähdä se, että hoito mahdollistaa liikunnallisen aktiivisuuden myös hoidon aikana.
Jatkotutkimuksessa huomiota tulisi kiinnittää paitsi Severin taudin hoitoon, myös sen ja muiden lasten rasitusvammojen syihin, riskitekijöihin ja ennaltaehkäisyyn.
Yksi yleisimmistä rasitusvammoista 7–15-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on Severin tauti (kantaluun apofysiitti). Severin tauti on akillesjänteen kiinnitysalueen kiputila, jota esiintyy erityisesti juoksua ja hyppyjä sisältäviä lajeja harrastavilla lapsilla. Tauti on pojilla hieman yleisempi kuin tytöillä. Severin tauti on hyvälaatuinen ja kasvun myötä ohimenevä vaiva, joka kuitenkin aiheuttaa lapselle niin fyysistä kuin psyykkistäkin harmia.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia hoitomuotoja Severin taudissa on viimeisen 10 vuoden aikana käytetty. Lisäksi selvitettiin, mikä viimeaikaisista hoitomuodoista on osoittautunut tehokkaimmaksi. Aineiston systemaattinen haku toteutettiin kesäkuussa 2020 neljästä eri tietokannasta (Cinahl, PubMed, ProQuest ja Science Direct). Katsauksen aineistoksi valikoitui seitsemän (7) tutkimusartikkelia, joissa käsitellään kliinisesti ja/tai kuvantamalla diagnosoidun Severin taudin/kantaluun apofysiitin hoitoa. Aineisto ajoittuu vuosille 2011–2018.
Katsauksen perusteella nousi esiin viisi eri tyyppistä Severin taudissa käytettyä ja tutkittua hoitomuotoa: pohjallishoito (kantakorotus tai -kuppi), kinesioteippaus, tulehduskipulääke, lepo/aktiivisuuden minimointi sekä fysioterapia. Näistä eniten oli tutkittu pohjallishoitoa eri muodoissaan (5/7 tutkimusta).
Yksiselitteisesti tehokkainta Severin taudin hoitoa ei tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella voitu osoittaa. Kaikkien katsauksessa esiin nousseiden hoitomuotojen todettiin jossain määrin lievittävän Severin tautiin liittyvää kipua. Vahvinta näyttöä löytyi kantakiila- ja kantakuppihoidolle, jonka myönteisenä puolena voitiin kivun lievityksen ohella nähdä se, että hoito mahdollistaa liikunnallisen aktiivisuuden myös hoidon aikana.
Jatkotutkimuksessa huomiota tulisi kiinnittää paitsi Severin taudin hoitoon, myös sen ja muiden lasten rasitusvammojen syihin, riskitekijöihin ja ennaltaehkäisyyn.