Sydänpysähdyspotilaiden selviytyminen ensihoidossa
Vesterinen, Harri Pekka (2022)
Vesterinen, Harri Pekka
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203314259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203314259
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelualueen sydänpysähdyspotilaita ja potilaiden selviytymiseen yhteydessä olevia tekijöitä Utstein-mallia soveltaen. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun elvytyskoulutuksen tehostamiseksi. Saadut tulokset antavat lisäksi mahdollisuuden ensihoitojärjestelmän kehittämiseen ja yhteistyön lujittamiseen ensihoitokeskuksen ja lääkärihelikopteri FinnHEMS 50 kanssa.
Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin elvytysrekisteristä. Aineistonkeruun ajankohtana 06.05.2018- 31.01.2021 elvytysrekisteristä valikoitui mukaan 276 elvytystapahtumaa. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmistoa ja SPSS-tilasto-ohjelmistoa.
Aineisto analysoitiin Utstein-mallia hyödyntäen. 1990-luvulla kehitettyä Utstein-mallia käytetään kansainvälisesti yhdenmukaistamaan sairaalan ulkopuolisten elvytystapahtumien raportointimallia, joka mahdollistaa eri elvytysrekisterien tietojen vertailtavuuden keskenään.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella elvytettävä potilas oli useimmiten iäkäs, tautitaustainen mieshenkilö, jonka elottomuuden tapahtumapaikkana oli potilaan oma koti ja alkurytminä useimmiten ei iskettävä rytmi.
Tässä opinnäytetyössä potilaan selviytymisellä sairaalaan oli tilastollisesti merkitsevä yhteys potilaan kohtaamisviiveeseen, potilaan alkurytmiin, defibrillointiviiveeseen ja ROSC-viiveeseen. Lisäksi ROSC:n saavuttamisella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys potilaan kohtaamisviiveeseen ja defibrillointiviiveeseen. Tutkitun potilasaineiston kuvaus vastasi aikaisempien tutkimusten tuloksia.
Sairaalaan selviytyi 83 (30 %) potilasta. Alkurytminä 43 (52 %) sairaalaan selviytyjällä oli kammiovärinä. Sairaalasta kotiutui tai oli elossa 30 päivän hoitojaksolla 37 (13 %) elvytettyä potilaista. Potilaista 31 (11 %) selvisi elottomuudestaan ilman merkittävää keskushermostoperäistä haittaa normaaliin elämään.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimiva ensihoitopalvelu tuottaa vertailukelpoista elvytyspotilaan hoitoa suhteutettuna elvytyspotilaiden selviytymiseen. Jatkotutkimuksissa voisi arvioida viiveaikojen ja ensihoitoyksiköiden sijoittelua Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella, sekä kehittää yhteistyötä ja koulutusta yhteistyökumppanien kanssa esimerkiksi simulaatio-opetuksen keinoin.
Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin elvytysrekisteristä. Aineistonkeruun ajankohtana 06.05.2018- 31.01.2021 elvytysrekisteristä valikoitui mukaan 276 elvytystapahtumaa. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmistoa ja SPSS-tilasto-ohjelmistoa.
Aineisto analysoitiin Utstein-mallia hyödyntäen. 1990-luvulla kehitettyä Utstein-mallia käytetään kansainvälisesti yhdenmukaistamaan sairaalan ulkopuolisten elvytystapahtumien raportointimallia, joka mahdollistaa eri elvytysrekisterien tietojen vertailtavuuden keskenään.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella elvytettävä potilas oli useimmiten iäkäs, tautitaustainen mieshenkilö, jonka elottomuuden tapahtumapaikkana oli potilaan oma koti ja alkurytminä useimmiten ei iskettävä rytmi.
Tässä opinnäytetyössä potilaan selviytymisellä sairaalaan oli tilastollisesti merkitsevä yhteys potilaan kohtaamisviiveeseen, potilaan alkurytmiin, defibrillointiviiveeseen ja ROSC-viiveeseen. Lisäksi ROSC:n saavuttamisella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys potilaan kohtaamisviiveeseen ja defibrillointiviiveeseen. Tutkitun potilasaineiston kuvaus vastasi aikaisempien tutkimusten tuloksia.
Sairaalaan selviytyi 83 (30 %) potilasta. Alkurytminä 43 (52 %) sairaalaan selviytyjällä oli kammiovärinä. Sairaalasta kotiutui tai oli elossa 30 päivän hoitojaksolla 37 (13 %) elvytettyä potilaista. Potilaista 31 (11 %) selvisi elottomuudestaan ilman merkittävää keskushermostoperäistä haittaa normaaliin elämään.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimiva ensihoitopalvelu tuottaa vertailukelpoista elvytyspotilaan hoitoa suhteutettuna elvytyspotilaiden selviytymiseen. Jatkotutkimuksissa voisi arvioida viiveaikojen ja ensihoitoyksiköiden sijoittelua Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella, sekä kehittää yhteistyötä ja koulutusta yhteistyökumppanien kanssa esimerkiksi simulaatio-opetuksen keinoin.