Asiantuntijatiedon jakaminen sisäisen koulutuskäytännön avulla
Keski-Pukkila, Minna (2022)
Keski-Pukkila, Minna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203314262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203314262
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka käsittelee asiantuntijatiedon ja yksilön osaamisen jakamista yksityisessä terveydenhuollon palvelutuottajan toimipisteessä. Kehittämistyön tarpeellisuus ja aihe nousivat tutkittavasta organisaatiosta. Yksilön osaamista halutaan jakaa koko organisaatiolle ja siten parantaa henkilökunnan toimintavalmiuksia muuttuvassa terveydenhuollon kentässä. Työn tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia asiantuntijuudesta, työssä oppimisesta ja osaamisen jakamisesta. Kehittämistyön tavoitteena oli sisäisen koulutuskäytännön kehittäminen yksilön osaamisen ja asiantuntijatiedon jakamiseen.
Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla henkilökuntaa ryhmähaastatteluin (n=12). Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastauksia tutkimuksen kehitystehtävien mukaisesti ja menetelmä sopi antamaan vastauksia kehittämistehtäviin. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksissa hoitajat kokivat omaavansa asiantuntijataitoja ja osaamista, joista on hyötyä muille organisaation jäsenille. Hoitajat arvostavat kollegoidensa osaamista ja toivoivat tiedonsiirtoa myös itselle paremman hoitotyön kliinisen taidon omaamiseksi. Ulkopuolisissa koulutuksissa saatu tieto toi intopyrähdyksiä ja motivaatiota oman työn kehittämiseen ja saatu tieto halutaan jakaa muillekin. Haastateltavat kokivat koulutusten järjestämisessä struktuurin puutteita, joten työ sisäisen koulutuskäytännön kehittämiseen nähtiin tarpeelliseksi. Tutkittavat toivat esille toiveita koulutusten aiheiksi, aikatauluksi, kestoksi ja jatkuvuuden takaamiseksi. Haastatellut toivoivat hiljaisen tiedon saattamista näkyväksi, ulkoisten koulutusten opin jakamista systemaattisesti ja substanssiosaamisen jakamista hoitajalähtöisesti. Käytännönharjoitteiden kautta tapahtuvaa oppimista ja taitojen kehittämistä pidettiin tärkeänä.
Johtopäätöksenä organisaation koulutusmalliin esitetään otettavaksi käyttöön viikoittaiseen osastopalaveriin lyhyt koulutusosio. Tietoisku tai lyhyt koulutus henkilökunnan jäsenten omasta substanssiosaamisesta vuorotellen päivittää kaikkien osaamista. Laajempia koulutuskokonaisuuksia tulisi järjestää tiheämmin ja kehittää sisällöiltään. Simulaatiokoulutuksia esitetään otettavaksi käyttöön organisaatiossa. Koulutusten tallentamista tai etäosallistumis mahdollisuutta toivottiin myös käyttöön otettavaksi. Hybridimalli mahdollistaisi myös yhden yksikön osaamisen jakamisen myös muihin yksiköihin. Koulutuskäytännön vienti käytäntöön ja käyttöönotto jää organisaation toteutettavaksi.
Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla henkilökuntaa ryhmähaastatteluin (n=12). Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastauksia tutkimuksen kehitystehtävien mukaisesti ja menetelmä sopi antamaan vastauksia kehittämistehtäviin. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksissa hoitajat kokivat omaavansa asiantuntijataitoja ja osaamista, joista on hyötyä muille organisaation jäsenille. Hoitajat arvostavat kollegoidensa osaamista ja toivoivat tiedonsiirtoa myös itselle paremman hoitotyön kliinisen taidon omaamiseksi. Ulkopuolisissa koulutuksissa saatu tieto toi intopyrähdyksiä ja motivaatiota oman työn kehittämiseen ja saatu tieto halutaan jakaa muillekin. Haastateltavat kokivat koulutusten järjestämisessä struktuurin puutteita, joten työ sisäisen koulutuskäytännön kehittämiseen nähtiin tarpeelliseksi. Tutkittavat toivat esille toiveita koulutusten aiheiksi, aikatauluksi, kestoksi ja jatkuvuuden takaamiseksi. Haastatellut toivoivat hiljaisen tiedon saattamista näkyväksi, ulkoisten koulutusten opin jakamista systemaattisesti ja substanssiosaamisen jakamista hoitajalähtöisesti. Käytännönharjoitteiden kautta tapahtuvaa oppimista ja taitojen kehittämistä pidettiin tärkeänä.
Johtopäätöksenä organisaation koulutusmalliin esitetään otettavaksi käyttöön viikoittaiseen osastopalaveriin lyhyt koulutusosio. Tietoisku tai lyhyt koulutus henkilökunnan jäsenten omasta substanssiosaamisesta vuorotellen päivittää kaikkien osaamista. Laajempia koulutuskokonaisuuksia tulisi järjestää tiheämmin ja kehittää sisällöiltään. Simulaatiokoulutuksia esitetään otettavaksi käyttöön organisaatiossa. Koulutusten tallentamista tai etäosallistumis mahdollisuutta toivottiin myös käyttöön otettavaksi. Hybridimalli mahdollistaisi myös yhden yksikön osaamisen jakamisen myös muihin yksiköihin. Koulutuskäytännön vienti käytäntöön ja käyttöönotto jää organisaation toteutettavaksi.