Ammatillisuuden monet kasvot. Q-metodologinen tutkimus hoitotyön opiskelijoiden mielikuvista ammatillisuudesta.
Indola, Erik (2022)
Indola, Erik
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204044423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204044423
Tiivistelmä
Ammatillisuus konseptina on paljon tutkittu mutta erittäin vaikeasti määriteltävissä oleva aihe. Tämä johtuu siitä, että se on hyvin vahvasti sidoksissa henkilökohtaisiin aspekteihin, kuten arvoihin, ammattiylpeyteen, asenteisiin tai eettisen ja moraalisen toiminnan perusteisiin, sekä ympäröivän maailman asenteisiin tai median viesteihin. Mielikuvat eivät myöskään ole staattiset, vaan muovautuvat ja muokkautuvat läpi koko elämän niistä henkilökohtaisista tulkinnoista ja kokemuksista, jotka syntyvät ammatillisen kasvuprosessin eri oppimistilanteissa, ja joista syntyy henkilökohtainen kuva siitä, millainen on ammattinsa edustajana.
Opinnäytetyön tavoite oli saada tietoa tämän päivän opiskelijoiden kuvasta hoitotyön ammatillisuudesta ja tarkoituksena oli selvittää millaisia mielikuvia hoitotyön opiskelijoilla on hoitotyön ammatillisuudesta ja mitkä näkökulmat ammatillisuudesta heidän mielikuvissaan nousevat tärkeimmiksi. Tutkimus toteutettiin Q-metodologisena, kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntävä tutkimusmenetelmä, tutkimuksena Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksen tuloksena löytyi kolme ryhmää, näkökulmaa, jotka nimettiin työyhteisön ongelmanratkaisijoiksi, ihmisläheisiksi hoivaajiksi sekä kehittäjiksi ja vaikuttajiksi. Työyhteisön ongelmaratkaisijoille työn teknisen järjestämisen sekä ongelmien selvittämisen näkökulmat, työyhteisön toimintatavat sekä näiden ”opettaminen” uusille yhteisön jäsenille ovat tärkeimmät. Ihmisläheisille hoivaajille empatian ja tunneherkkyyden ja eettisen hoitotyön toteutumisen näkökulmat korostuvat. Hoitotyötä he tekevät vahvasti omalla persoonallaan. Kehittäjät ja vaikuttajat näkevät niin oman itsensä kuin yleisesti (hoito)työn kehittämisen hyvin tärkeänä ja melkein itseisarvona. Myös laajempi vaikuttaminen tieteen saralla sekä yhteiskunnallisella tasolla korostuu. Ryhmien väliset erot antavat viitteitä siitä, että voi olla useita muuttujia, jotka vaikuttavat yksilöiden mielikuviin ammatillisuudesta.
Jatkotutkimuksissa voisi saada syvempää ja paremmin yleistettävissä olevia tuloksia. Olisi myös mielenkiintoista tutkia miten mielikuvat muuttuvat opintojen alkuvaiheesta muutaman vuoden valmistumisen jälkeisiin. Professionalism is very difficult to define and there have been several studies into the subject. The main challenge is, that professionalism and the perception of it is very much linked to the individual, his personality, values and believes as well as his surrounding society. Furthermore, one’s perception of professionalism is in constant flux as one gains experience and insight into the subject matter.
In this thesis nursing students’ perception of professionalism was investigated utilising Q- methodology, a research method combining quantitative and qualitative methods. The aim was to gain insight into what viewpoints of professionalism were most and least important in the eyes of the students. Three viewpoints emerged, the workplace problem solvers, the humane caregivers and the influencers and developers. The differences between these groups indicate, that there might be underlying variables affecting individuals’ perceptions.
Further studies are needed to deeper understand these differences and to be able to draw more generalised conclusions. It would also be of interest to investigate how the perceptions develop from nursing student to practicing nurse.
Opinnäytetyön tavoite oli saada tietoa tämän päivän opiskelijoiden kuvasta hoitotyön ammatillisuudesta ja tarkoituksena oli selvittää millaisia mielikuvia hoitotyön opiskelijoilla on hoitotyön ammatillisuudesta ja mitkä näkökulmat ammatillisuudesta heidän mielikuvissaan nousevat tärkeimmiksi. Tutkimus toteutettiin Q-metodologisena, kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntävä tutkimusmenetelmä, tutkimuksena Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksen tuloksena löytyi kolme ryhmää, näkökulmaa, jotka nimettiin työyhteisön ongelmanratkaisijoiksi, ihmisläheisiksi hoivaajiksi sekä kehittäjiksi ja vaikuttajiksi. Työyhteisön ongelmaratkaisijoille työn teknisen järjestämisen sekä ongelmien selvittämisen näkökulmat, työyhteisön toimintatavat sekä näiden ”opettaminen” uusille yhteisön jäsenille ovat tärkeimmät. Ihmisläheisille hoivaajille empatian ja tunneherkkyyden ja eettisen hoitotyön toteutumisen näkökulmat korostuvat. Hoitotyötä he tekevät vahvasti omalla persoonallaan. Kehittäjät ja vaikuttajat näkevät niin oman itsensä kuin yleisesti (hoito)työn kehittämisen hyvin tärkeänä ja melkein itseisarvona. Myös laajempi vaikuttaminen tieteen saralla sekä yhteiskunnallisella tasolla korostuu. Ryhmien väliset erot antavat viitteitä siitä, että voi olla useita muuttujia, jotka vaikuttavat yksilöiden mielikuviin ammatillisuudesta.
Jatkotutkimuksissa voisi saada syvempää ja paremmin yleistettävissä olevia tuloksia. Olisi myös mielenkiintoista tutkia miten mielikuvat muuttuvat opintojen alkuvaiheesta muutaman vuoden valmistumisen jälkeisiin.
In this thesis nursing students’ perception of professionalism was investigated utilising Q- methodology, a research method combining quantitative and qualitative methods. The aim was to gain insight into what viewpoints of professionalism were most and least important in the eyes of the students. Three viewpoints emerged, the workplace problem solvers, the humane caregivers and the influencers and developers. The differences between these groups indicate, that there might be underlying variables affecting individuals’ perceptions.
Further studies are needed to deeper understand these differences and to be able to draw more generalised conclusions. It would also be of interest to investigate how the perceptions develop from nursing student to practicing nurse.