Henkinen hyvinvointi etätyössä: case Hyvinkään kaupunki
Burke, Satu (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204044445
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204044445
Tiivistelmä
Maailmanlaajuinen COVID-19-pandemia siirsi Suomessa kertaheitolla noin neljänneksen työntekijöistä etätöihin. Tämä on yksi syy, minkä takia etätyötä tekevien hyvinvointi on parin viime vuoden aikana ollut aiempaa enemmän otsikoissa. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisena henkinen hyvinvointi etätyössä koetaan. Hyvinvointi on käsitteenä laaja, joten tutkimus rajattiin käsittelemään henkistä hyvinvointia.
Tutkimusosuus toteutettiin yhteistyössä Hyvinkään kaupungin kanssa, jossa osa henkilöstöstä siirtyi keväällä 2020 koronapandemian myötä hyvin nopeasti työskentelemään etänä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimus. Tiedonkeruumenetelmänä toimi kyselytutkimus. Teoriaosuudessa käsiteltiin alkuun mm. hyvinvointia ja etätyötä käsitteinä. Tämän jälkeen perehdyttiin osa-alueittain henkiseen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Suurin osa kyselytutkimuksen kysymyksistä esitettiin sekä etä- että lähityön osalta, jotta vastauksiin saatiin vertailukohta lähityöhön.
Tutkimustulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin mitä aiheesta yleisesti tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet; etätyön koettiin tuovan joustavuutta työn tekemiseen, parempaa jaksamista ja vireystilaa työhön ja vapaa-aikaan sekä tasapainoa työn ja vapaa-ajan kesken. Etätyössä työympäristö koettiin selvästi keskittymistä tukevammaksi verrattaessa lähityöskentelyyn. Etätyössä lähityötä hieman heikommaksi osoittautui työn tauottaminen, jonka yhtenä vaikuttavana tekijänä koettiin etätyön mahdollistama työhön uppoutuminen. Myös yksinäisyyden kokeminen oli etätyössä hieman yleisempää kuin lähityössä. Vastauksissa ei näyttänyt olevan suurta merkitystä vastaajan sukupuolella, iällä, toimialalla tai sillä, oliko tehnyt etätöitä ennen koronapandemiaa vai ei.
Tutkimusosuus toteutettiin yhteistyössä Hyvinkään kaupungin kanssa, jossa osa henkilöstöstä siirtyi keväällä 2020 koronapandemian myötä hyvin nopeasti työskentelemään etänä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimus. Tiedonkeruumenetelmänä toimi kyselytutkimus. Teoriaosuudessa käsiteltiin alkuun mm. hyvinvointia ja etätyötä käsitteinä. Tämän jälkeen perehdyttiin osa-alueittain henkiseen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Suurin osa kyselytutkimuksen kysymyksistä esitettiin sekä etä- että lähityön osalta, jotta vastauksiin saatiin vertailukohta lähityöhön.
Tutkimustulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin mitä aiheesta yleisesti tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet; etätyön koettiin tuovan joustavuutta työn tekemiseen, parempaa jaksamista ja vireystilaa työhön ja vapaa-aikaan sekä tasapainoa työn ja vapaa-ajan kesken. Etätyössä työympäristö koettiin selvästi keskittymistä tukevammaksi verrattaessa lähityöskentelyyn. Etätyössä lähityötä hieman heikommaksi osoittautui työn tauottaminen, jonka yhtenä vaikuttavana tekijänä koettiin etätyön mahdollistama työhön uppoutuminen. Myös yksinäisyyden kokeminen oli etätyössä hieman yleisempää kuin lähityössä. Vastauksissa ei näyttänyt olevan suurta merkitystä vastaajan sukupuolella, iällä, toimialalla tai sillä, oliko tehnyt etätöitä ennen koronapandemiaa vai ei.