Ensihoitajaopiskelijoiden elvytysosaaminen
Kannala, Johanna; Yli-Pyky, Tanja (2022)
Kannala, Johanna
Yli-Pyky, Tanja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204044471
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204044471
Tiivistelmä
Sairaalan ulkopuolisia elottomuuksia ilmaantuu suomalaisen tutkimuksen mukaan 51/100 000 asukasta kohti vuodessa. Menestyksekkään elvytyksen avulla potilas voi saada parhaillaan kymmeniä vuosia laadukasta elinikää lisää. Tästä syystä toimiva järjestelmä kaikkine osapuolineen on välttämätön potilaan selviytymisen kannalta. Ensihoitaja (AMK) voi valmistuttuaan työskennellä hoitotason ensihoitoyksikössä. Hoitoelvytyksen hallinta ja sen toteuttaminen kuuluvat ensihoitajan osaamisvaatimuksiin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten toisen vuoden ensihoitajaopiskelijat hallitsevat elvytyksen kokonaisuudessaan, sekä millaista on elvytyksen tekninen ja ei-tekninen osaaminen. Tutkimuksen tavoitteena oli elvytysopetuksen laadun kehittäminen Oulun ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksen tilaajana oli Oulun ammattikorkeakoulu.
Kyseessä on sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimuksen periaatteita yhdistelevä havainnointitutkimus. Tutkimuksessa havainnoitiin toisen vuoden ensihoitajaopiskelijoiden perustason osaamisen arviointeihin kuuluvia elvytyssimulaatioita. Tutkimukseen osallistui 32 ensihoitajaopiskelijaa, ja tutkimus sisälsi yhteensä 13 havainnoitua simuloitua aikuispotilaan elvytystilannetta. Simulaatiotilanteen jälkeen opiskelijat täyttivät itsearviointilomakkeen, jonka tuloksia verrattiin havainnoinnin tuloksiin.
Elvytyksen teknisen osaamisen osa-alueista havainnoitiin elottomuuden toteamista, paineluelvytystä, hengityksen hallintaa, defibrillaatiota sekä lääkehoitoa. Ei-teknistä osaamista havainnoitiin ryhmän toiminnan osalta arvioimalla muun muassa elvytyksen johtajan erottumista ja irtaantumista toiminnasta sekä tehtävänjaon ja käskyttämisen onnistumista.
Tulosten perusteella elvytyksen tekniset osa-alueet olivat paremmin hallinnassa kuin ei-tekniset. Teknisissä taidoissa eniten puutteita havaittiin paineluelvytyksessä ja ilmatien varmistamisessa. Parhaiten hallittiin defibrillointi ja lääkehoito. Ei-teknisissä taidoissa suurimmat puutteet havaittiin ryhmän toiminnassa ja johtamisessa. Opiskelijoiden itsearvioinnit osoittivat, että opiskelijat osaavat arvioida kriittisesti omaa toimintaansa. Kokonaisuudessaan voidaan todeta ensihoitajaopiskelijoiden elvytysosaamisen olevan hyvää.
Oulun ammattikorkeakoulu voi käyttää tutkimuksen tuloksia opetuksen laadun kehittämiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten toisen vuoden ensihoitajaopiskelijat hallitsevat elvytyksen kokonaisuudessaan, sekä millaista on elvytyksen tekninen ja ei-tekninen osaaminen. Tutkimuksen tavoitteena oli elvytysopetuksen laadun kehittäminen Oulun ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksen tilaajana oli Oulun ammattikorkeakoulu.
Kyseessä on sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimuksen periaatteita yhdistelevä havainnointitutkimus. Tutkimuksessa havainnoitiin toisen vuoden ensihoitajaopiskelijoiden perustason osaamisen arviointeihin kuuluvia elvytyssimulaatioita. Tutkimukseen osallistui 32 ensihoitajaopiskelijaa, ja tutkimus sisälsi yhteensä 13 havainnoitua simuloitua aikuispotilaan elvytystilannetta. Simulaatiotilanteen jälkeen opiskelijat täyttivät itsearviointilomakkeen, jonka tuloksia verrattiin havainnoinnin tuloksiin.
Elvytyksen teknisen osaamisen osa-alueista havainnoitiin elottomuuden toteamista, paineluelvytystä, hengityksen hallintaa, defibrillaatiota sekä lääkehoitoa. Ei-teknistä osaamista havainnoitiin ryhmän toiminnan osalta arvioimalla muun muassa elvytyksen johtajan erottumista ja irtaantumista toiminnasta sekä tehtävänjaon ja käskyttämisen onnistumista.
Tulosten perusteella elvytyksen tekniset osa-alueet olivat paremmin hallinnassa kuin ei-tekniset. Teknisissä taidoissa eniten puutteita havaittiin paineluelvytyksessä ja ilmatien varmistamisessa. Parhaiten hallittiin defibrillointi ja lääkehoito. Ei-teknisissä taidoissa suurimmat puutteet havaittiin ryhmän toiminnassa ja johtamisessa. Opiskelijoiden itsearvioinnit osoittivat, että opiskelijat osaavat arvioida kriittisesti omaa toimintaansa. Kokonaisuudessaan voidaan todeta ensihoitajaopiskelijoiden elvytysosaamisen olevan hyvää.
Oulun ammattikorkeakoulu voi käyttää tutkimuksen tuloksia opetuksen laadun kehittämiseen.