Ensihoidon työntekijöiden käsityksiä kehityskeskusteluista
Varjola, Harri (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054481
Tiivistelmä
Organisaatioissa järjestetään kehityskeskusteluja yleisesti kerran vuodessa. Ensihoidossa kehityskeskustelut ovat tulleet yleisemmäksi 2000-luvun aikana. Nykyinen, kerran vuodessa järjestettävä kehityskeskustelu ei välttämättä ole enää työntekijöiden tarpeita tukeva, vaan asiaa tulisi tutkia ja kehittää lisää. Nuoremmat työntekijät kokevat, että heitä tulisi kuunnella enemmän ja reaaliaikaisemmin. Tällä tavalla voitaisiin vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työmotivaatioon.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kyselytutkimuksen avulla yhden pelastuslaitoksen ensihoidon työntekijöiden käsityksiä kehityskeskusteluista. Tavoitteena oli tuottaa johtamisen tueksi tietoa kehityskeskustelun vaikutuksesta työmotivaatioon.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisenä e-kyselynä, jossa oli taustatietoja käsittelevä osio, 21 väittämäkysymystä ja lopuksi avoin kysymys. Kyselylomake on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton, JHL ry:n, tuottama kyselylomake, jota tässä opinnäytetyössä soveltuvin osin käytettiin. Kyselyyn vastasi 16 ensihoitajaa, vastausprosentin ollessa 47 %. Väittämäkysymykset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja avoimen kysymyksen analysointi toteutettiin mukaillen sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella ensihoitajien valmistautuminen kehityskeskusteluihin on melko hyvää ja valtaosan mielestä kehityskeskustelu mahdollisti avoimen vuoropuhelun. Kehittämisen varaa kehityskeskusteluista kuitenkin ilmeni. Tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta on oleellisin osa kehityskeskustelua. Neljännes vastaajista koki, ettei asetettuja tavoitteita seurattu seuraavan kauden aikana. Kehityskeskustelun koki työn kannalta hyödyllisenä alle 40 % vastaajista. Ammatilliseen kehitykseen ja uralla etenemiseen kehityskeskusteluilla ei koettu olevan vaikutusta. Kehityskeskustelussa esihenkilöltä saadun palautteen koki riittävän monipuolisena 50 % kyselyyn vastanneista. Työmotivaatiota lisäävänä tekijänä avoimissa vastauksissa tuotiin esille tavoitteiden asettaminen, seuranta ja hyvä palautteen anto.
Tämä opinnäytetyö antaa suppean esityksen siitä, millaisia käsityksiä ensihoitajilla on kehityskeskusteluista ja yleistyksiä ei voi tehdä. Aihetta olisi hyvä tutkia lisää ja laajemmin. Kehityskeskustelulla olisi suuri potentiaali vaikuttaa työntekijöiden työssä viihtyvyyteen ja työssä jaksamiseen. Tätä kautta työmotivaatiokin voisi lisääntyä ja se olisi organisaatioille hyödyksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kyselytutkimuksen avulla yhden pelastuslaitoksen ensihoidon työntekijöiden käsityksiä kehityskeskusteluista. Tavoitteena oli tuottaa johtamisen tueksi tietoa kehityskeskustelun vaikutuksesta työmotivaatioon.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisenä e-kyselynä, jossa oli taustatietoja käsittelevä osio, 21 väittämäkysymystä ja lopuksi avoin kysymys. Kyselylomake on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton, JHL ry:n, tuottama kyselylomake, jota tässä opinnäytetyössä soveltuvin osin käytettiin. Kyselyyn vastasi 16 ensihoitajaa, vastausprosentin ollessa 47 %. Väittämäkysymykset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja avoimen kysymyksen analysointi toteutettiin mukaillen sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella ensihoitajien valmistautuminen kehityskeskusteluihin on melko hyvää ja valtaosan mielestä kehityskeskustelu mahdollisti avoimen vuoropuhelun. Kehittämisen varaa kehityskeskusteluista kuitenkin ilmeni. Tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta on oleellisin osa kehityskeskustelua. Neljännes vastaajista koki, ettei asetettuja tavoitteita seurattu seuraavan kauden aikana. Kehityskeskustelun koki työn kannalta hyödyllisenä alle 40 % vastaajista. Ammatilliseen kehitykseen ja uralla etenemiseen kehityskeskusteluilla ei koettu olevan vaikutusta. Kehityskeskustelussa esihenkilöltä saadun palautteen koki riittävän monipuolisena 50 % kyselyyn vastanneista. Työmotivaatiota lisäävänä tekijänä avoimissa vastauksissa tuotiin esille tavoitteiden asettaminen, seuranta ja hyvä palautteen anto.
Tämä opinnäytetyö antaa suppean esityksen siitä, millaisia käsityksiä ensihoitajilla on kehityskeskusteluista ja yleistyksiä ei voi tehdä. Aihetta olisi hyvä tutkia lisää ja laajemmin. Kehityskeskustelulla olisi suuri potentiaali vaikuttaa työntekijöiden työssä viihtyvyyteen ja työssä jaksamiseen. Tätä kautta työmotivaatiokin voisi lisääntyä ja se olisi organisaatioille hyödyksi.