Kerrostalotyömaan talviaikaisen olosuhdehallinnan kehitystyö
Kouhia, Jere (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054576
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin YIT Suomi Oy:lle. YIT:n lähivuosien tavoitteena on lyhentää asuinkerrostalojen rakennusaikaa. Opinnäytetyössä tutkittiin asuinkerrostalon rakennusajan lyhentämistä talviaikana, erityisesti runkotyövaiheessa. Työssä keskityttiin työmaan olosuhdehallintaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin ja keinoihin.
Olosuhdehallinnan teoriaa selvitettiin rakennusalan tietokirjallisuudesta ja Ratu-kortistosta. Myös YIT:n sisäistä laatujärjestelmää käytettiin teoriatiedon hankinnassa. Suurin osa työstä oli erilaisten toimintatapojen kokeilu Hjalmarin työmaalla. Hjalmarin runkotyövaihe sijoittui vuoden kylmimpiin kuukausiin. Toimintatapoja kokeiltiin ja kehitettiin betonilämmityskaapeleiden, tiiveyden, työmaasähköistyksen ja valaistuksen osalta. Tavoitteena oli työmaan olosuhteiden optimoiminen.
Jokaisella työn osa-alueella löydettiin uusia toimintatapoja olosuhdehallintaan. Betonin lämmityskaapeleita kannattaa jatkossa käyttää valuissa enemmän ja monipuolisemmin. Asuinkerrostalon rungon vaippa on mahdollista saada nopeasti tiiviiksi, kun se tehdään suunnitellusti ja johdonmukaisesti. Työmaasähköistys kannat-taa suunnitella kahteen erilliseen syöttölinjan, joista toinen on olosuhdehallinnalle ja toinen työmaan käyttösähkölle. Valaistus kannattaa aina jatkoissa suunnitella LED nauhavaloille.
Kerrostalon läpimenoaikaan vaikuttaa suuresti rungon olosuhdehallinnan onnistuminen, koska sen avulla kuivumisaika saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Järjestelmällisten ja yhtenäisten olosuhdehallintakäytäntöjen kehitys on vasta alkuvaiheessa. Hyviä käytäntöjä kannattaa jakaa ja yhtenäistää, sekä jatkaa vielä parempien toimintatapojen tutkimista.
Olosuhdehallinnan teoriaa selvitettiin rakennusalan tietokirjallisuudesta ja Ratu-kortistosta. Myös YIT:n sisäistä laatujärjestelmää käytettiin teoriatiedon hankinnassa. Suurin osa työstä oli erilaisten toimintatapojen kokeilu Hjalmarin työmaalla. Hjalmarin runkotyövaihe sijoittui vuoden kylmimpiin kuukausiin. Toimintatapoja kokeiltiin ja kehitettiin betonilämmityskaapeleiden, tiiveyden, työmaasähköistyksen ja valaistuksen osalta. Tavoitteena oli työmaan olosuhteiden optimoiminen.
Jokaisella työn osa-alueella löydettiin uusia toimintatapoja olosuhdehallintaan. Betonin lämmityskaapeleita kannattaa jatkossa käyttää valuissa enemmän ja monipuolisemmin. Asuinkerrostalon rungon vaippa on mahdollista saada nopeasti tiiviiksi, kun se tehdään suunnitellusti ja johdonmukaisesti. Työmaasähköistys kannat-taa suunnitella kahteen erilliseen syöttölinjan, joista toinen on olosuhdehallinnalle ja toinen työmaan käyttösähkölle. Valaistus kannattaa aina jatkoissa suunnitella LED nauhavaloille.
Kerrostalon läpimenoaikaan vaikuttaa suuresti rungon olosuhdehallinnan onnistuminen, koska sen avulla kuivumisaika saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Järjestelmällisten ja yhtenäisten olosuhdehallintakäytäntöjen kehitys on vasta alkuvaiheessa. Hyviä käytäntöjä kannattaa jakaa ja yhtenäistää, sekä jatkaa vielä parempien toimintatapojen tutkimista.