Uhka ja väkivalta ensihoitajan työssä

Abstract

Ensihoidon uhka ja väkivaltatilanteista on raportoitu suppeasti ja tietoa on vähän saatavilla valtakunnallisesti sekä maailmanlaajuisesti. Opinnäytetyö on jatkoa Tiia Leppäsen aiemmalle AMK-opinnäytetyölle, jossa tutkittiin uhka- ja väkivaltatilanteiden määriä ja tilannekuvauksia Pirkanmaalla ensihoidossa. Pirkanmaalla ei ole käytössä yhtenäistä uhka- ja väkivaltatilanteiden ilmoitusprotokollaa, joten määriä tapahtumille ei ole tiedossa.

Opinnäytetyössä on kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin kyselytutkimuksella Pirkanmaan alueen ensihoitopalvelujen tuottajien mielipiteitä ja toimintatapoja väkivalta- ja uhkatilanteisiin liittyvästä toiminta- ja raportointikulttuurista. Toisessa vaiheessa tarkoituksena oli kyselyn avulla kartoittaa Oulun ammattikorkeakoulun ylemmän amk-tutkinnon ensihoidon kehittämisen ensihoitajaopiskelijoiden sekä vastaavan tutkinnon Metropolia ammattikorkeakoulun ensihoitaja opiskelijoiden, kokemuksia uhka- ja väkivaltatilanteiden raportoinnista valtakunnallisesti. Kysely-tutkimusten tavoitteena oli saada tietoa opinnäytetyöprosessin kolmanteen vaiheeseen, jossa tavoitteena oli kehittää uhka- ja väkivalta tilanteiden raportointia Pirkanmaan ensihoitopalvelussa työskenteleville ensihoitajille. Kehitimme Pirkanmaan ensihoitopalvelun uhka- ja väkivaltatilanteiden ilmoitusprotokollaa kuvaamalla opetusvideon, jossa näytetään HaiPro-ilmoituksen tekeminen. HaiPro-järjestelmää jalkautetaan tällä tavalla sekä yksityisten ensihoitopalveluntuottajien työntekijöille, että muiden ensihoidonpalveluntuottajien keskuuteen Pirkanmaalla.

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin menetelmätriangulaatiota hyödyntäen. Opinnäytetyön tutkimusosuus koostui kvantitatiivisesta- ja kvalitatiivisesta kyselytutkimuksesta. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa oli neljä avointa kysymystä. Kvantitatiivisessa kyselytutkimuksessa oli 24 kysymystä, joista kahdeksan oli avointa ja muut olivat monivalintakysymyksiä. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysilla. Kvalitatiivi-seen kyselytutkimukseen osallistui seitsemästä ensihoitopalveluntuottajasta kuusi.

Kvalitatiivisen kyselytutkimuksen tutkimustuloksena todetaan, että Pirkanmaan ensihoitopalveluntuottajilla on erilaisia raportointimenetelmiä uhka ja väkivaltatilanteiden raportointiin sekä niiden hyödyntämiseen. Yhtenäistä uhka ja väkivaltatilanteiden ilmoittamisprotokollaa ei ole. Kvantitatiivisen kyselytutkimuksen tuloksena valtakunnallisesti ensihoidossa työskentelevät ensihoitaja kokivat tarvetta valtakunnallisen uhka ja väkivaltatilanteiden raportoinnin toimintamallille ja yhteisrekisterille. Ensihoitajat kokivat myös tarvetta lisätä täydennyskoulutusta liittyen uhka ja väkivaltatilanteiden raportointiin. Ensihoitajat kokevat uhka- ja väkivaltatilanteiden raportoinnin tarpeelliseksi.