Jälkikäsittelyn tuotanto ja katkoseurannan kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Sappi Finland Oy, Kirkniemen tehtaan PK3-linjan jälkikäsittelyn tuotantoa ja katkoseurantaa. Jälkikäsittelyn konevaiheita olivat kalanterit, pituusleikkurit ja pakkaamo. Tarkoituksena oli ottaa katkoseuranta käyttöön konevaiheissa, selvittää tulosten perusteella merkittävimmät katkot/seisokit ja laskea laitteille käyntiasteet, teknisten häiriöiden osuus sekä aikahyötysuhteet. Operaattoreille pidettiin koulutukset ja tehtiin ohjeistus katkoseurannan käytöstä. Katkoseuranta täytetään jokaisessa vuorossa operaattorien toimesta MICS-tuotannonohjausjärjestelmään. Tulokset poimittiin Cognos Analytics -ohjelmistosta Excel-muodossa. Sappi Kirkniemessä valmistettavat paperilajit ovat luottamuksellisia, ja ne on kirjattu opinnäytetyöhön omilla koodeillaan.

Konevaiheiden kirjauksissa oli eroavaisuuksia. Kaikkia katkoja ja seisokkeja ei kirjattu katkoseurantaan, minkä takia tulokset eivät olleet täysin luotettavia. Pakkaamon käyntitieto oli epäluotettava, joten tulokset eivät olleet luotettavia tarkastelujakson aikana.

Kalantereiden aikahyötysuhteet olivat hyviä. Poikkeuksena oli kuitenkin SK32 teknisten häiriöiden johdosta. Pituusleikkureilla aikahyötysuhde oli 65 %, teknisiä häiriöitä oli 2 % ja katkoja/seisokkeja 11 %. Pakkaamon käyntiaste tarkastelujakson aikana oli 95 %. Tulos on kuitenkin epäluotettava käyntitiedon takia. Pakkaamon käyntitieto päivitettiin seurantajakson jälkeen.

Katkoseurannan tulosten käsittely on haastavaa. Vaihtoehtoina raportin selkeyttämiseen voisi olla joko pituusleikkurin käyntitiedon hidastaminen niin, että järjestelmä ei havaitse alle viiden minuutin katkoja, tai jos mahdollista, järjestelmä syöttäisi automaattisesti alle viiden minuutin katkoihin selitteen muutonvaihto. Ensimmäisen vaihtoehdon haitta on, että katkot näyttäytyvät viiden minuutin tarkkuudella eikä käyntiasteesta saada luotettavaa tietoa.

Katkoseurannan kirjausten aikaraja voitaisiin nostaa 15 minuuttiin. PK1/2-linjalla aikaraja on ollut 15 minuuttia alusta lähtien. Tulevaisuudessa voidaan katkoseurannan avulla tehdä tutkimusta lajien ajettavuudesta ja ajettavuusominaisuuksien parantamisesta jälkikäsittelyssä.

The purpose of this bachelor’s thesis was to improve post-processing production and break monitoring. The post-processing of paper manufacturing includes calenders, winders, and a packing plant. The purpose was also to define the most significant breaks or downtimes based on the results, and to calculate operating times, time efficiency and the share of technical interference of the machinery. This Bachelor’s thesis was made for Sappi Finland | Oy, Kirkniemi mill PM3 production line.

The study was conducted by providing training and instructions to the operators on the use of break monitoring. Break monitoring data was fed by the operators into MICS production control system. The results were extracted from Cognos Analytics in Excel format. The paper grades produced in Sappi Kirkniemi are confidential and have been marked in the thesis with their own codes.

The results showed that there was variation in entering the breaks and downtimes in the system. Not all breaks and downtimes were entered in the break monitoring, due to which the results were not completely reliable. The operating data of the packing plant was unreliable, so the results were not reliable during the period considered. The operating data was updated after the monitoring period.

In conclusion the time efficiencies were on a good level on every machinery. Processing the results is challenging at the time and how to ease result handling should be considered. Also, the time limit for downtime tracking entries could be raised to 15 minutes. On the PM1/2 production line, the time limit has been 15 minutes from the beginning. In future, break monitoring may be used to investigate the runnability of paper grades and to improve of runnability properties in post-processing.