Kuntotiedon ja kiinteistömassan jaottelun hyödyntäminen kiinteistöjohtamisessa kunta-alalla

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin Helsingin kaupungin Tilat-palvelun tilaomaisuusyksikön toimeksiantona. Työn tarkoituksena oli kehittää Helsingin kaupungin kiinteistöhallintaa ja selvittää, miten suurta kiinteistömassaa voidaan parhaiten johtaa kuntotiedon ja kiinteistömassan jaottelun avulla. Rajauksena opinnäytetyössä oli pohtia kiinteistöjohtamista pelkästään kuntotiedon ja kiinteistömassan jaottelun näkökulmista.

Ongelmana on ollut, että monestakaan kiinteistöstä ei ole tehty pitkän tähtäimen suunnitelmaa ja isoimmat investoinnit on tehty käyttäjätoimialan tarpeen perusteella. Kuntotiedon vajavainen hallinta aiheuttaa sen, että joudutaan akuutteihin kriisitilanteisiin ja tekemään yllättäviä korjauksia esimerkiksi sisäilmaongelmien takia. Kuntotiedon paremmalla hallinnalla on tarkoitus pyrkiä ennakoimaan korjaustoimenpiteitä ja saavuttamaan kiinteistökannassa riittävä kuntotaso. Kiinteistömassan jaottelun avulla on tarkoitus löytää apukeinot korjausten priorisoimiseen.

Opinnäytetyö suoritettiin tekemällä kirjallisuuskatsaus kuntotiedon ja kiinteistömassan jaottelun käsitteisiin sekä perehtymällä muutamaan kiinteistömassan jaotteluesimerkkiin kunta-alalta. Lisäksi työssä esiteltiin ja analysoitiin leikkipuistorakennuksien kuntotiedon haltuunotto- ja salkutusprojekti. Leikkipuistotarkasteluun osal-listuneille henkilöille tehtiin yksilöteemahaastattelu. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää leikkipuistorakennuksien tarkastelun projektin onnistumisia, epäonnistumisia ja jatkokehittämisajatuksia. Haastattelun tuloksia oli tarkoitus hyödyntää toimintamallin laatimiseen.

Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi kaksiosainen toimintamalli kiinteistöjohtamiseen. Toimintamallin ensimmäinen osa käsittelee kiinteistömassan jaottelua. Kiinteistömassan jaottelun hyödyntämiseen on luotu kolme erilaista kiinteistömassan jaottelun käyttötapausta. Toimintamallin toinen osa käsittelee kuntotiedon avulla johtamista kolmen eri vaiheen avulla: kuntotiedon edellytyksen luominen, kuntotiedon haltuunotto ja jalkauttaminen käytäntöön. Opinnäytetyön tuloksena laadittu toimintamalli tulee viedä käytäntöön, jatkoanalysoida ja analysoinnin perusteella kehittää mallia tarvittaessa.