Kemiallisen saostuksen optimointi kanaalijäteveden esikäsittelyssä
Hyytiäinen, Hanna (2022)
Hyytiäinen, Hanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204084767
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204084767
Tiivistelmä
Insinöörityössä kehitettiin olemassa olevaa kanaalijäteveden esikäsittelylaitteistoa Vantaan Energian jätevoimalaitoksella. Jäteveden esikäsittelyssä pyritään kemiallisen saostamisen keinoin poistamaan kanaalijätevesijakeesta raskasmetalleja. Kehitystyön tavoitteena oli saada toimintavarma kanaalijäteveden esikäsittelyprosessi, joka tuottaa viemäröintilaatuista jätevettä sekä säästöjä jätevoimalan vesitaseen ja henkilöstön kuormituksen näkökulmasta. Kokeellisessa osuudessa tutkittiin kahden saostuspolymeerin toimintaa kanaalijäteveden esikäsittelyssä. Muuttujina kokeissa käytettiin saostuspolymeerin pitoisuutta, laskeutusaikaa ja näytteen pH-arvoa. Kokeissa käytettiin saostuspolymeerejä Chargepac12 ja Superfloc A1820. Kokeelliseen osuuteen sisältyivät laboratoriomittakaavan saostuskokeet purkkikoemenetelmällä, ulkopuolisessa laboratoriossa tehdyt raskasmetallianalyysit ja esikäsittelylaitteiston koeajo. Saostuskokeiden tuloksia arvioitiin tarkastelemalla visuaalisesti saostuman muodostumista jätevesinäytteeseen ja näytteistä tehtyjen raskasmetallianalyysien pohjalta. Saostuskokeita tehtiin 28 kpl ja tuloksia tarkasteltiin varianssi- ja regressioanalyysin avulla. Tulosten perusteella käsittelemätön kanaalijätevesi täyttää viemäröitävälle jätevedelle asetetut raja-arvot lukuun ottamatta kadmium- ja sinkkipitoisuutta. Saostuskemikaalit saostivat kanaalijätevedestä elohopeaa, kromia, lyijyä ja kuparia. Saostuskokeiden muuttujien vaikutusta tutkittaessa laskeutusajan muutos oli tilastollisesti merkitsevä käytettäessä Superfloc A-1820-saostuskemikaalia (p-arvo 0,01). Prosessiolosuhteissa suoritetun koeajon analyysitulokset osoittivat esikäsittelyn poistaneen jätevedestä kaikkia jakeen sisältämiä raskasmetalleja. Kahden saostuskemikaalin tehokkuudessa saostaa raskasmetalleja ei ollut eroa. Esikäsiteltävän jätevedenlaatu määrittää esikäsittelyn tarpeen. Insinöörityö toimi lähtökohtana kanaalijäteveden laadun määrityksessä ja esikäsittelylaitteiston kehitystyössä. Jatkokehityksessä tulee huomio kiinnittää kadmium ja sinkkipitoisuuden hallintaan