Lasten tarkkaavuuden säätelyn tukeminen varhaiskasvatuksen ryhmätilanteissa
Korkeamäki, Mari-Elsa; Lönnblad, Mea (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204094823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204094823
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena olivat lasten tarkkaavuuden säätelyn haasteet varhaiskasvatuksen ryhmätilanteissa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Keusoten lasten toimintaterapiapalveluiden kanssa. Toimintaterapeutit olivat havainneet tarpeen työkalulle, jolla voitaisiin vaivattomasti toimittaa tarkkaavuuden säätelyyn tukikeinoja varhaiskasvatukseen, kun todellista toimintaterapiatarvetta ei lapsella ole. Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa yhteistyökumppanin käyttöön työväline lasten tarkkaavuuden säätelyn haasteista ja niitä helpottavista keinoista, joita voidaan varhaiskasvatuksessa henkilökunnan toimesta kokeilla. Tavoitteena oli tarjota työntilaajalle käyttövalmis opas tarkkaavuuden säätelyn tukemiseen varhaiskasvatuksen ryhmätilanteissa.
Opinnäytetyötä on ohjannut kanadalaisen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli. Teoriaosuudessa avataan myös tarkkaavuuteen vaikuttavia tekijöitä, sekä lapsen osallisuuden merkitystä ja edistämistä. Teoriaperustan, etenkin sensorisen integraation teorian ja toimintaterapia-alan kirjallisuuden avulla koottiin pilottiopas. Oppaan kehittelyä ohjasi Jämsän ja Mannisen (2000) esittelemä tuotekehitysprosessi. Pilottiopas lähetettiin Järvenpään päiväkoteihin henkilökunnan testattavaksi. Testauksesta kerättiin palautekyselyn avulla anonyymisti palautetta, jonka perusteella oppaaseen tehtiin korjauksia ja lisäyksiä. Lopuksi opas arvioitiin Terveyden edistämisen keskuksen Hyvän terveysaineiston laatustandardeilla (2008).
Opas koostuu tiivistetysti tarkkaavuuden säätelyn teoriasta, osallisuuden edistämisestä, kolmesta ryhmätilanteesta ja niihin suunnitelluista vinkeistä ja keinoista. Oppaan loppuun on koottu kuvakortteja edistämään lapsen osallisuutta sekä helpottamaan ja konkretisoimaan keinojen käyttöönottoa varhaiskasvatuksessa. Opas laadittiin työvälineeksi yhteistyötahon toimintaterapeuteille yhteistyössä heidän kanssaan. Oppaan varsinainen käyttäjäryhmä ovat kuitenkin varhaiskasvatuksen kasvattajat, ja opas on tehty siten, että se on helppo ottaa käyttöön päiväkotien kiireisessä arjessa.
Itse suorittamamme arviointi laatustandardien avulla osoitti, että opas pääasiassa täytti kriteerien mukaiset ehdot laadukkaasta terveysaineistosta. Oppaan vakuuttavuutta olisi voinut lisätä mainitsemalla lähteet tekstin lomassa. Opas sai lisäksi pääasiassa positiivista palautetta oppaan testikäyttäjiltä, ja erityisesti näkökulma ryhmätilanteista sai kiitosta.
Jatkossa näkökulma tarkkaavuuden säätelyn tukemiseen voisi olla tarkkaavuutta kehittävien leikkien esittely toimintaterapian näkökulmasta. Lisäksi oppaiden rajallisen tiedon määrän vuoksi voidaan miettiä olisiko aihetta tarkkaavuutta käsittelevälle online-kurssille. Pilottioppaan palautekyselyssä nousi esiin myös tarve oppaalle kuvakorttien käyttöön arjen tilanteissa. Kuvakortteja suositellaan kommunikoinnin tueksi, mutta kaipaisiko niiden käyttöön ottaminen vielä tuekseen opasta?
Opinnäytetyötä on ohjannut kanadalaisen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli. Teoriaosuudessa avataan myös tarkkaavuuteen vaikuttavia tekijöitä, sekä lapsen osallisuuden merkitystä ja edistämistä. Teoriaperustan, etenkin sensorisen integraation teorian ja toimintaterapia-alan kirjallisuuden avulla koottiin pilottiopas. Oppaan kehittelyä ohjasi Jämsän ja Mannisen (2000) esittelemä tuotekehitysprosessi. Pilottiopas lähetettiin Järvenpään päiväkoteihin henkilökunnan testattavaksi. Testauksesta kerättiin palautekyselyn avulla anonyymisti palautetta, jonka perusteella oppaaseen tehtiin korjauksia ja lisäyksiä. Lopuksi opas arvioitiin Terveyden edistämisen keskuksen Hyvän terveysaineiston laatustandardeilla (2008).
Opas koostuu tiivistetysti tarkkaavuuden säätelyn teoriasta, osallisuuden edistämisestä, kolmesta ryhmätilanteesta ja niihin suunnitelluista vinkeistä ja keinoista. Oppaan loppuun on koottu kuvakortteja edistämään lapsen osallisuutta sekä helpottamaan ja konkretisoimaan keinojen käyttöönottoa varhaiskasvatuksessa. Opas laadittiin työvälineeksi yhteistyötahon toimintaterapeuteille yhteistyössä heidän kanssaan. Oppaan varsinainen käyttäjäryhmä ovat kuitenkin varhaiskasvatuksen kasvattajat, ja opas on tehty siten, että se on helppo ottaa käyttöön päiväkotien kiireisessä arjessa.
Itse suorittamamme arviointi laatustandardien avulla osoitti, että opas pääasiassa täytti kriteerien mukaiset ehdot laadukkaasta terveysaineistosta. Oppaan vakuuttavuutta olisi voinut lisätä mainitsemalla lähteet tekstin lomassa. Opas sai lisäksi pääasiassa positiivista palautetta oppaan testikäyttäjiltä, ja erityisesti näkökulma ryhmätilanteista sai kiitosta.
Jatkossa näkökulma tarkkaavuuden säätelyn tukemiseen voisi olla tarkkaavuutta kehittävien leikkien esittely toimintaterapian näkökulmasta. Lisäksi oppaiden rajallisen tiedon määrän vuoksi voidaan miettiä olisiko aihetta tarkkaavuutta käsittelevälle online-kurssille. Pilottioppaan palautekyselyssä nousi esiin myös tarve oppaalle kuvakorttien käyttöön arjen tilanteissa. Kuvakortteja suositellaan kommunikoinnin tueksi, mutta kaipaisiko niiden käyttöön ottaminen vielä tuekseen opasta?