Osaammeko johtaa pedagogisesti verkostoissa?
Mäki, Kimmo; Kuoppala, Eeva (2021)
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041228442
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041228442
Tiivistelmä
Ammattikorkeakoulujen käytänteitä, pedagogiikkaa ja rakenteita haastavat isot muutokset. Tutkintokoulutuksen lisäksi rahoitusmallissa kaudelle 2021‒2024 (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2019) merkittäviksi teemoiksi ovat nousseet jatkuva oppiminen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI). Koulutuksen tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja yksilöllisten oppimisväylien pitäisi jo olla arkipäivää. Kuvatut tavoitteet vaativat toteutuakseen vahvaa ja osaavaa pedagogista johtamista. Samaan aikaan korkeakoulut ovat entistä kiinnostuneempia pedagogisista ratkaisuista, brändäävät itseään pedagogisilla toimintamalleilla sekä perustavat pedagogisia yksiköitä ja keskuksia korkeakoulun sisälle. Pedagogiselle johtamiselle on tilausta, mutta millaista sen tulisi olla?
Tarkastelemme pedagogista johtajuutta ammattikorkeakoulukontekstissa sekä tutkimusten että käytännön kokemusten kautta. Mitä pedagogisella johtamisella tarkoitetaan ja millaista pedagogista johtamisosaamista ammattikorkeakoulujen toiminta vaatii? Erityisesti keskijohto (Mäki, Vanhanen-Nuutinen, Mielityinen & Hakamäki, 2019) on keskeisessä roolissa erilaisten uudistusten läpiviemisessä sekä pedagogisen identiteetin (Korhonen, Nevgi & Stenlund, 2011) rakentumisessa.
Tarkastelemme pedagogista johtajuutta ammattikorkeakoulukontekstissa sekä tutkimusten että käytännön kokemusten kautta. Mitä pedagogisella johtamisella tarkoitetaan ja millaista pedagogista johtamisosaamista ammattikorkeakoulujen toiminta vaatii? Erityisesti keskijohto (Mäki, Vanhanen-Nuutinen, Mielityinen & Hakamäki, 2019) on keskeisessä roolissa erilaisten uudistusten läpiviemisessä sekä pedagogisen identiteetin (Korhonen, Nevgi & Stenlund, 2011) rakentumisessa.