”TYTÖT MENKÄÄ JONOON” : yleisurheiluohjaajien asenteita, mielipiteitä ja käytänteitä sukupuolten tasa-arvosta lapsia ja nuoria ohjatessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa yleisurheiluohjaajien asenteita, arvoja, mielipiteitä ja käytäntömalleja sukupuolten tasa-arvosta heidän ohjatessaan 7–17-vuotiaita lapsia ja nuoria. Selvitimme kuinka usein ohjaajat miettivät tasa-arvoon liittyviä asioita, ovatko he tehneet jotain tasa-arvoa edistävää toimintaa seurassaan ja millaisena ohjaajat kokevat oman sukupuolitietoisuutensa.

Tutkimuksia sukupuolten tasa-arvosta liikunnan parissa on tehty erittäin vähän, joten tavoitteena työllämme oli toimia keinona edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tuoda esiin tämänhetkinen sukupuolten tasa-arvon tila yleisurheiluseuroissa. Toimeksiantajana opinnäytetyöllemme toimi ihmisoikeusjärjestö Seta ry. Työmme tuloksia voivat hyödyntää niin toimeksiantajamme, yleisurheiluseurat kuin liikunta-alan ammattilaisetkin. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kartoittavana tutkimuksena.

Aineistonkeruumenetelmänä käytimme Webropol-palvelulla toteutettua kyselylomaketta. Kyselyn tuloksia analysoimme Webropolilla ja SPSS-ohjelmalla.

Kyselyyn vastasi 63 yleisurheiluohjaajaa. Tuloksista ilmeni, että suurin osa piti yleisurheilua tasa-arvoisena lajina ja vastaajat kokivat heidän sukupuolitietoisuutensa hyväksi. Vastaajat pitivät kaikkia sukupuolia tasa-arvoisina, mutta vain pieni osa oli tehnyt jotain sukupuolten tasa-arvoa edistävää toimintaa seurassaan. Asenteita vertaillessa maakuntien välillä ei löytynyt suuria eroja, kun taas ikäryhmiä vertaillessa eroja löytyi enemmän. Vastausten perusteella nuoret ja vähemmän ohjauskokemusta omaavat ohjaajat olivat tietoisempia sukupuolten tasa-arvosta ja nuorin ikäryhmä halusi puhua enemmän tasa-arvosta seurassaan vanhempiin ikäryhmiin verrattuna. Seuroissa koulutusmahdollisuudet, toimintamallit syrjimistilanteiden ehkäisemiseksi ja kaikkien sukupuolten mahdollisuudet päästä johtotehtäviin ovat keinoja edistää sukupuolten tasa-arvoa.