Koronarokotus raskausaikana : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kokko, Meri; Villa, Noora (2022)
Kokko, Meri
Villa, Noora
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204135167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204135167
Tiivistelmä
COVID-19-pandemian vuoksi nopeutettu koronarokotteiden kehitys- ja hyväksymisprosessi on herättänyt maailmanlaajuista huolta. Rokotteet on kuitenkin arvioitu samojen standardien perusteella kuin muutkin lääkkeet. Koronarokotteiden tarkoituksena on suojata yksilöä sairastumiselta. Niiden toiminta perustuu immuunivasteen laukaisemiseen SARS-CoV-2-virusta vastaan. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata koronarokotteen ottamista raskausaikana. Tavoitteena on koota aikaisempien tutkimusten tuloksia raskausajan turvallisen koronarokottamisen tueksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin luotettavista sähköisistä tietokannoista, joista valittiin 10 maksutonta englannin kielistä tieteellistä artikkelia vuosilta 2018–2022. Aineisto analysoitiin soveltamalla induktiivista sisällönanalyysia. Analyysiyksiköksi valittiin sana, lause, virke tai lausahdus, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Käännetty aineiston sisältö pelkistettiin ja ryhmiteltiin luokiksi. Pelkistykset ovat tunnistettavissa alkuperäisartikkeleista artikkelin numeron sekä sivunumeroiden perusteella.
Opinnäytetyön tulokset sisältävät raskaana olevan rokotuspäätöksen tekoon vaikuttavia edistäviä ja estäviä tekijöitä infektioon ja COVID-19-rokotteisiin liittyen. Raskaus voi lisätä infektioalttiutta ja vaikeuttaa taudinkuvaa. COVID-19-infektio lisää raskausajan komplikaatioriskejä, vaarantaa äidin ja vastasyntyneen terveyttä sekä saattaa johtaa hoitotoimenpiteisiin. Toisaalta infektion ilmenemisestä, oireenkuvasta ja leviämisestä äidiltä lapselle on ristiriitaisia tuloksia. Äidin taustatekijät vaikuttavat infektioon sekä rokotehyväksyvyyteen. Rokottaminen vähentää merkitsevästi tartuntojen riskiä myös raskausaikana. Rokotteet tuottavat raskaudesta huolimatta infektiota tehokkaamman immuunivasteen. Rokotteella ei havaittu merkittäviä sivuvaikutuksia verrattuna ei-raskaana oleviin, eikä niillä ole myöskään havaittu ilmeisiä turvallisuusongelmia. Silti rokotteesta saatetaan kieltäytyä vastoin ammattilaisten suosituksia. Ammattilaisten tiedonjako ja suositukset nostavat rokotehyväksyvyyttä samoin kuin yhteiskunnan selkeä viestintä sekä rokotusten etujen korostaminen. Luottamuksella on keskeinen rooli rokotuspäätöksen teossa.
Johtopäätöksenä pidämme koronarokotteen ottamista raskausaikana perusteltuna, sillä rokotteiden kokonaishyöty on haittoja suurempi. Näemme myös tiedon puutteen olevan yksi merkittävimmistä tekijöistä kielteisen rokotuspäätöksen taustalla. Ehdotamme jatkotutkimusta pitkäaikaisvaikutuksista äidiltä lapselle siirtyneestä COVID-19-infektiosta sekä selvitystä terveydenhuollon ammattilaiselta toivotusta ohjauksesta koronarokotus päätöksentekoa varten.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin luotettavista sähköisistä tietokannoista, joista valittiin 10 maksutonta englannin kielistä tieteellistä artikkelia vuosilta 2018–2022. Aineisto analysoitiin soveltamalla induktiivista sisällönanalyysia. Analyysiyksiköksi valittiin sana, lause, virke tai lausahdus, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Käännetty aineiston sisältö pelkistettiin ja ryhmiteltiin luokiksi. Pelkistykset ovat tunnistettavissa alkuperäisartikkeleista artikkelin numeron sekä sivunumeroiden perusteella.
Opinnäytetyön tulokset sisältävät raskaana olevan rokotuspäätöksen tekoon vaikuttavia edistäviä ja estäviä tekijöitä infektioon ja COVID-19-rokotteisiin liittyen. Raskaus voi lisätä infektioalttiutta ja vaikeuttaa taudinkuvaa. COVID-19-infektio lisää raskausajan komplikaatioriskejä, vaarantaa äidin ja vastasyntyneen terveyttä sekä saattaa johtaa hoitotoimenpiteisiin. Toisaalta infektion ilmenemisestä, oireenkuvasta ja leviämisestä äidiltä lapselle on ristiriitaisia tuloksia. Äidin taustatekijät vaikuttavat infektioon sekä rokotehyväksyvyyteen. Rokottaminen vähentää merkitsevästi tartuntojen riskiä myös raskausaikana. Rokotteet tuottavat raskaudesta huolimatta infektiota tehokkaamman immuunivasteen. Rokotteella ei havaittu merkittäviä sivuvaikutuksia verrattuna ei-raskaana oleviin, eikä niillä ole myöskään havaittu ilmeisiä turvallisuusongelmia. Silti rokotteesta saatetaan kieltäytyä vastoin ammattilaisten suosituksia. Ammattilaisten tiedonjako ja suositukset nostavat rokotehyväksyvyyttä samoin kuin yhteiskunnan selkeä viestintä sekä rokotusten etujen korostaminen. Luottamuksella on keskeinen rooli rokotuspäätöksen teossa.
Johtopäätöksenä pidämme koronarokotteen ottamista raskausaikana perusteltuna, sillä rokotteiden kokonaishyöty on haittoja suurempi. Näemme myös tiedon puutteen olevan yksi merkittävimmistä tekijöistä kielteisen rokotuspäätöksen taustalla. Ehdotamme jatkotutkimusta pitkäaikaisvaikutuksista äidiltä lapselle siirtyneestä COVID-19-infektiosta sekä selvitystä terveydenhuollon ammattilaiselta toivotusta ohjauksesta koronarokotus päätöksentekoa varten.