Muutosjohtamista toimintatutkimuksen avulla – luovan suunnittelun prosessin kehittäminen ja jalkautus organisaatioon. Tapaus: Genero Oy
Bertus, Mikael (2022)
Bertus, Mikael
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204145226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204145226
Tiivistelmä
Tämän kehitystyön tavoitteena on luovan suunnittelun prosessin kehittäminen ja jalkauttaminen monialaisesti toimivaan suureen markkinointitoimisto Generoon. Työ toteutettiin kvalitatiivisia metodeja sekä prosessianalyysiä hyödyntävänä toimintatutkimuksena, jonka onnistumista ja soveltuvuutta organisaation muutosajuriksi tarkastellaan muutosjohtamisen teoriaa vasten. Työn primäärilähteinä toimivat yrityksen sisällä tehdyt kyselyt, haastattelut sekä työpajat, sekundäärilähteinä alaan liittyvät kirjallisuus sekä parhaat käytännöt. Tutkimus tehtiin toimintatutkimukselle tyypillisenä kolmen syklin rakenteena, jossa jokaisessa tehdään havainnointia, kehitystä sekä testaamista. Työmenetelmät valittiin niiden osallistavuuden sekä sykleissä tapahtuvan sisäisen validoinnin sekä muutosten jalkautuksen edistämiseksi. Työn aikana kehitettiin kolme prosessimallia sekä laaja valikoima luovan suunnittelun prosessia auttavia käytännön työkaluja, joista tärkeimpiä olivat brief-pohjat sekä prosessia auttavat check-listaukset. Kolmannen syklin päätteeksi esitin havaintoni, prosessimallit ja työkalut Generon johdolle. Totesimme, että mallien käyttäminen tällaisenaan tuskin tulisi onnistumaan Generon nykyisessä organisaatiossa, sillä luova suunnittelu on toistaiseksi yritykselle isompiin asiakasprosesseihin sidottu työlaji, jonka täytyy mukautua organisaation muuttuviin vaatimuksiin. Muutosjohtamisen kannalta tutkivan kehittämisen strategia tarjoaa erinomaisen kehikon yhteisön osallistamiseen, mutta sen ajama muutos on silti riippuvaista esimerkiksi johdon ja yhteisön tuesta, tarvittavista resursseista, muutosta estävien rakenteiden purkamisesta sekä johdonmukaisesta viestimisestä. Katson, että osittaisesta epäonnistumisesta huolimatta tämä työ tarjoaa näkökulmia muutoksen johtamiseen asiantuntijaorganisaatiossa sekä siihen liittyviin inhimillisiin sekä organisaatiopsykologisiin tekijöihin. Havainnot tukivat monilta osin teoriamateriaalin havaintoja ja kehittämisessä esiintyneet ongelmat ilmenevät sen perusteella usein vastaavanlaisissa muutosprojekteissa.