Vastustuskyvyn jalostaminen : isäsonnin vaikutus ternimaidon vasta-aineisiin
Tiikkainen, Anu (2022)
Tiikkainen, Anu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204195347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204195347
Tiivistelmä
Eräs olennaisimmista keinoista vasikoiden terveyden parantamiseksi on huolehtia, että vastasyntyneen ensimmäinen ternimaitoannos sisältää riittävästi vasta-aineita. Näin vasikan on mahdollista saada hyvä passiivinen vastustuskyky. Suomessakin ternimaidon vasta-aineita on tutkittu aiemmin paljon, mutta tiettävästi ei koskaan sukujen vaikutusta niiden muodostumiseen. Tutkimustyön tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako isäsonnin Immunity+-status (eli kyky periyttää hyvää vastustuskykyä) sen tyttärien ternimaidon laatuun.
Tutkimus suoritettiin keräämällä mittaustuloksia ternimaidon vasta-ainepitoisuuksista kolmelta eri tilalta kevään ja kesän 2021 aikana. Osallistuvien tilojen valinnassa olennaisin tekijä oli löytää keskimääräistä suurempia, keske-nään mahdollisimman samantyyppisiä karjoja, joilla oli poikimassa sekä Immunity+- että ei-Immunity+-sonnien tyttäriä. Ternimaidon analysointiin käytettiin Brix-mittaria, jonka antaman tuloksen lisäksi tiloilla kirjattiin ylös poikimiseen liittyviä asioita, kuten vuotiko maitoa ennen lypsyä, pääsikö vasikka imemään emäänsä ja kuinka kauan aikaa kului poikimisesta ensimmäiseen lypsyyn. Poikimapäivä ja -kerta sekä tiineyden ja umpikauden kesto poimittiin karjanhallintajärjestelmästä. Lisäksi tiloilta kerättiin haastattelututkimuksella taustatietoja umpikauden ja poikima-ajan olosuhteista ja hoitokäytännöistä.
Brix-mittausten tuloksista nähtiin Immunity+-sonnien ensikkotyttärien Brix-lukujen olevan selvästi parempia kuin ei-Immunity+-sonneista polveutuvilla ensikoilla. Myöhemmillä lypsykausilla erot ryhmien välillä tasaantuivat, mutta huonolaatuisen ternimaidon (Brix <19) osuus Immunity+-ryhmässä oli merkittävästi pienempi kuin ei-Immunity+-sonnien tyttärillä myös koko tutkimusaineiston tasolla. Kolmas ero isän Immunity+-statuksen perusteella jaettujen ryhmien välillä näkyi olosuhteiden vaikutuksessa: tilalla, jossa poikimisolosuhteet eivät olleet aivan yhtä optimaaliset kuin kahdella muulla, Immunity+-sonnien tyttärien Brix-tulokset olivat korkeampia kuin ei-Immunity+-ryhmässä myös myöhemmillä lypsykausilla. Haastattelujen perusteella tutkimuksessa mukana olleiden tilojen olosuhteet ja hoitokäytännöt olivat varsin yhteneviä; eroja löytyi vain poikimakarsinoiden koossa, rakenteissa ja käyttötavoissa sekä tunnutusruokinnassa. Paljon vasta-aineita sisältävän ternimaidon tavoittelussa on kuitenkin kaikkein olennaisinta lypsää lehmä mahdollisimman pian poikimisen jälkeen, isän ominaisuuksista riippumatta. Kuten lukemattomissa tutkimuksissa aiemminkin, myös tässä aineistossa nähtiin selvästi matalampia Brix-tuloksia yli kaksi tuntia poikimisen jälkeen lypsetyissä ternimaidoissa.
Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä niin toimeksiantajalle kuin heikon vasikkaterveyden kanssa kamppaileville lypsykarjatiloillekin. Ternimaidon Brix-lukuihin on mahdollista vaikuttaa sekä jalostuksen että hoitokäytänteiden ja toimenpiteiden ajoituksen avulla. Terveistä vasikoista hyötyy koko lihantuotantoketju, erityisesti vasikkakasvattamot. Jatkossa voisi olla mielenkiintoista tutkia vastustuskyvyn periytymisen hyötyjä käytännössä nimenomaan tiloilla, joilla ei ole syystä tai toisesta mahdollisuutta järjestää eläinten oloja aivan optimaalisiksi.
Tutkimus suoritettiin keräämällä mittaustuloksia ternimaidon vasta-ainepitoisuuksista kolmelta eri tilalta kevään ja kesän 2021 aikana. Osallistuvien tilojen valinnassa olennaisin tekijä oli löytää keskimääräistä suurempia, keske-nään mahdollisimman samantyyppisiä karjoja, joilla oli poikimassa sekä Immunity+- että ei-Immunity+-sonnien tyttäriä. Ternimaidon analysointiin käytettiin Brix-mittaria, jonka antaman tuloksen lisäksi tiloilla kirjattiin ylös poikimiseen liittyviä asioita, kuten vuotiko maitoa ennen lypsyä, pääsikö vasikka imemään emäänsä ja kuinka kauan aikaa kului poikimisesta ensimmäiseen lypsyyn. Poikimapäivä ja -kerta sekä tiineyden ja umpikauden kesto poimittiin karjanhallintajärjestelmästä. Lisäksi tiloilta kerättiin haastattelututkimuksella taustatietoja umpikauden ja poikima-ajan olosuhteista ja hoitokäytännöistä.
Brix-mittausten tuloksista nähtiin Immunity+-sonnien ensikkotyttärien Brix-lukujen olevan selvästi parempia kuin ei-Immunity+-sonneista polveutuvilla ensikoilla. Myöhemmillä lypsykausilla erot ryhmien välillä tasaantuivat, mutta huonolaatuisen ternimaidon (Brix <19) osuus Immunity+-ryhmässä oli merkittävästi pienempi kuin ei-Immunity+-sonnien tyttärillä myös koko tutkimusaineiston tasolla. Kolmas ero isän Immunity+-statuksen perusteella jaettujen ryhmien välillä näkyi olosuhteiden vaikutuksessa: tilalla, jossa poikimisolosuhteet eivät olleet aivan yhtä optimaaliset kuin kahdella muulla, Immunity+-sonnien tyttärien Brix-tulokset olivat korkeampia kuin ei-Immunity+-ryhmässä myös myöhemmillä lypsykausilla. Haastattelujen perusteella tutkimuksessa mukana olleiden tilojen olosuhteet ja hoitokäytännöt olivat varsin yhteneviä; eroja löytyi vain poikimakarsinoiden koossa, rakenteissa ja käyttötavoissa sekä tunnutusruokinnassa. Paljon vasta-aineita sisältävän ternimaidon tavoittelussa on kuitenkin kaikkein olennaisinta lypsää lehmä mahdollisimman pian poikimisen jälkeen, isän ominaisuuksista riippumatta. Kuten lukemattomissa tutkimuksissa aiemminkin, myös tässä aineistossa nähtiin selvästi matalampia Brix-tuloksia yli kaksi tuntia poikimisen jälkeen lypsetyissä ternimaidoissa.
Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä niin toimeksiantajalle kuin heikon vasikkaterveyden kanssa kamppaileville lypsykarjatiloillekin. Ternimaidon Brix-lukuihin on mahdollista vaikuttaa sekä jalostuksen että hoitokäytänteiden ja toimenpiteiden ajoituksen avulla. Terveistä vasikoista hyötyy koko lihantuotantoketju, erityisesti vasikkakasvattamot. Jatkossa voisi olla mielenkiintoista tutkia vastustuskyvyn periytymisen hyötyjä käytännössä nimenomaan tiloilla, joilla ei ole syystä tai toisesta mahdollisuutta järjestää eläinten oloja aivan optimaalisiksi.