Interventioita hoitajan resilienssin vahvistamiseen : integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Peteri, Jenna (2022)
Peteri, Jenna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204185289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204185289
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien resilienssiä vahvistavia interventioita. Toisena tarkoituksena oli kuvata hoitajien resilienssiä vahvistavia tekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sekä lisätä tietoisuutta resilienssiä vahvistavista interventioista ja tekijöistä hoitajien ja lähiesihenkilöiden keskuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Ilmiötä tutkittiin kahden tutkimuskysymyksen avulla, jotka olivat 1. Minkälaisilla interventioilla voidaan vahvistaa hoitajien resilienssiä? 2. Mitkä tekijät vahvistavat hoitajien resilienssiä?
Kirjallisuuskatsaus eteni vaiheittain, alkaen tutkimuskysymysten asettelusta, aineiston keruusta, sen laadun arvioinnista ja analysoinnista edeten tulosten tulkintaan ja esittämiseen. Tiedonhaku suoritettiin kolmesta tietokannasta, jotka olivat CINAHL Complete, Pubmed ja Medic. Tiedonhakua rajattiin seuraavasti: julkaisuväli 2011–2021, hoitotieteellinen alkuperäistutkimus, joka vastaa tutkimuskysymyksiin, suomen tai englannin kieli, koko teksti saatavilla ilmaiseksi ja tutkimus kohdistui hoitotyötä tekeviin. Tutkimukset arviointiin Hawkerin laadunarviointikriteeristöä käyttäen sekä analysoitiin sisällön analyysimenetelmää mukaillen. Tiedonhaun perusteella opinnäytetyöhön valikoitui mukaan kuusi kansainvälistä tutkimusta.
Tutkimuksissa käytettiin kuutta eri interventiota, jotka kaikki vahvistivat hoitajan resilienssiä. Ne olivat The Community Resiliency Model, Mindfulness Based Stress Reduction, Resilience Enhancement Programme, Mindfulness Self-Care and Resiliency, Stress Management and Resiliency Training ja The Effect of Emotion Regulation Techniques on Resilience. Interventioihin osallistuneet hoitajat tekivät fyysisiä ja psyykkisiä harjoitteita ja opiskelivat itsenäisesti saadun materiaalin pohjalta. Hoitajien resilienssiä vahvistavia tekijöitä olivat tietoisuustaidot, tunteiden säätelyn taidot, hyvinvoiva työympäristö, hoitajan henkilökohtaisen ja työelämän tasapaino sekä riittävä aika palautumiselle työvuorojen välissä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitajien resilienssiä voidaan vahvistaa useilla eri interventioilla. Hoitajien resilienssiä vahvistaa useat eri tekijät ja niiden vahvistaminen parantaa kokonaisvaltaisesti hoitajan hyvinvointia. Jatkossa olisi hyvä tutkia hybridityöaikamallin toimivuutta resilienssin vahvistamisessa, tehdä tutkimuksia käyttäen useampaa tutkimusmenetelmää sekä tutkia myös biomekaanisia vasteita, kuten galvaanista ihoreaktiota tai syljen kortisolipitoisuutta.
Kirjallisuuskatsaus eteni vaiheittain, alkaen tutkimuskysymysten asettelusta, aineiston keruusta, sen laadun arvioinnista ja analysoinnista edeten tulosten tulkintaan ja esittämiseen. Tiedonhaku suoritettiin kolmesta tietokannasta, jotka olivat CINAHL Complete, Pubmed ja Medic. Tiedonhakua rajattiin seuraavasti: julkaisuväli 2011–2021, hoitotieteellinen alkuperäistutkimus, joka vastaa tutkimuskysymyksiin, suomen tai englannin kieli, koko teksti saatavilla ilmaiseksi ja tutkimus kohdistui hoitotyötä tekeviin. Tutkimukset arviointiin Hawkerin laadunarviointikriteeristöä käyttäen sekä analysoitiin sisällön analyysimenetelmää mukaillen. Tiedonhaun perusteella opinnäytetyöhön valikoitui mukaan kuusi kansainvälistä tutkimusta.
Tutkimuksissa käytettiin kuutta eri interventiota, jotka kaikki vahvistivat hoitajan resilienssiä. Ne olivat The Community Resiliency Model, Mindfulness Based Stress Reduction, Resilience Enhancement Programme, Mindfulness Self-Care and Resiliency, Stress Management and Resiliency Training ja The Effect of Emotion Regulation Techniques on Resilience. Interventioihin osallistuneet hoitajat tekivät fyysisiä ja psyykkisiä harjoitteita ja opiskelivat itsenäisesti saadun materiaalin pohjalta. Hoitajien resilienssiä vahvistavia tekijöitä olivat tietoisuustaidot, tunteiden säätelyn taidot, hyvinvoiva työympäristö, hoitajan henkilökohtaisen ja työelämän tasapaino sekä riittävä aika palautumiselle työvuorojen välissä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitajien resilienssiä voidaan vahvistaa useilla eri interventioilla. Hoitajien resilienssiä vahvistaa useat eri tekijät ja niiden vahvistaminen parantaa kokonaisvaltaisesti hoitajan hyvinvointia. Jatkossa olisi hyvä tutkia hybridityöaikamallin toimivuutta resilienssin vahvistamisessa, tehdä tutkimuksia käyttäen useampaa tutkimusmenetelmää sekä tutkia myös biomekaanisia vasteita, kuten galvaanista ihoreaktiota tai syljen kortisolipitoisuutta.