Etäjohtaminen ja työelämän murros: Mitä erityispiirteitä etätyö tuo johtamiseen ja millaisia taitoja etäjohtaja tarvitsee?
Kuronen, Jatta (2022)
Kuronen, Jatta
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204195401
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204195401
Tiivistelmä
Työelämä on muuttunut paljon kuluneiden vuosikymmenten aikana tuoden uusia erityispiirteitä organisaatioiden toimintaan sekä esihenkilöiden työhön. Digitalisaation lisääntyessä yhä useampi organisaatio mahdollistaa etäympäristössä työskentelyn. Etäympäristössä työskentelyllä voi olla monia etuja, kuten tehokkuuden lisääntyminen, joustavuus sekä työn ja vapaa-ajan parempi yhteensovittaminen. Positiivisten asioiden lisäksi etäympäristössä työskentelyyn voi liittyä myös haasteita, kuten riittävän vuorovaikutuksen ja luottamuksen varmistaminen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda näkyväksi etäjohtajien ajatuksia omasta työstään, kuten etäjohtamisessa käytettävistä menetelmistä, etäympäristön vaikutuksesta tiimin toimintaan sekä organisaation tuesta etäjohtamiseen liittyen. Työn tarkoituksena oli tuottaa kehitysehdotuksia etäjohtamisen kehittämiseen esihenkilöille sekä organisaatioiden johdolle.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Aineistoa hankittiin yksilöhaastatteluilla, jotka toteutettiin Microsoft Teams -sovelluksen välityksellä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineiston analysointi toteutettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tutkimustulosten perusteella keskeisimmät haasteet etäjohtamisessa liittyi heikentyneeseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus saattoi olla heikentynyt koko tiimin keskuudessa tai esihenkilön oli vaikeaa varmistaa riittävä määrä kahdenkeskeisiä tapaamisia alaistensa kanssa. Organisaation tuki ja koulutus etäjohtamiseen oli ollut vähäistä. Esihenkilöiden vastauksissa korostui vertaistuen tärkeys. Esihenkilöt eivät kokeneet etäympäristön vaikuttaneen heidän omaan työmotivaatioonsa, mutta työn kuormittavuus oli ajoittain lisääntynyt. Pääosin esihenkilöt suhtautuivat etätyöhön ja sen tuomiin mahdollisuuksiin positiivisesti.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Aineistoa hankittiin yksilöhaastatteluilla, jotka toteutettiin Microsoft Teams -sovelluksen välityksellä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineiston analysointi toteutettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tutkimustulosten perusteella keskeisimmät haasteet etäjohtamisessa liittyi heikentyneeseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus saattoi olla heikentynyt koko tiimin keskuudessa tai esihenkilön oli vaikeaa varmistaa riittävä määrä kahdenkeskeisiä tapaamisia alaistensa kanssa. Organisaation tuki ja koulutus etäjohtamiseen oli ollut vähäistä. Esihenkilöiden vastauksissa korostui vertaistuen tärkeys. Esihenkilöt eivät kokeneet etäympäristön vaikuttaneen heidän omaan työmotivaatioonsa, mutta työn kuormittavuus oli ajoittain lisääntynyt. Pääosin esihenkilöt suhtautuivat etätyöhön ja sen tuomiin mahdollisuuksiin positiivisesti.