Työn kuormittavuus, työhyvinvointi ja työhyvinvoinnin johtaminen päiväkirurgiassa : työntekijöiden näkemys
Rantasalo, Minna (2022)
Rantasalo, Minna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204195387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204195387
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyö tarkoituksena on selvittää, kuinka päiväkirurgian henkilökunta kokee työhyvinvoinnin, työn kuormittavuuden sekä miten esimiehen toiminta vaikuttaa työhyvinvointiin. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä ja kehittämisessä. Toimintaympäristö on eräs suomalainen sairaala, jonka päiväkirurgisesta yksiköstä aineisto on kerätty.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus ja aineisto on kerätty yksilö- ja teemahaastatteluilla. Osallistumista varten edellytettiin, että työsuhde oli kestänyt yli kuusi kuukautta sekä tutkimushetkellä tutkittavilla tuli olla voimassa oleva työsopimus. Tutkimukseen osallistui 8 vapaaehtoista päiväkirurgian työntekijää. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tuloksissa työhyvinvointiin vaikuttaviksi tekijöiksi muodostui kolme yläluokkaa: työhön liittyvät tekijät; esimiestyö ja johtaminen; sekä työyhteisö ja ilmapiiri. Työhön liittyvissä tekijöissä työhyvinvointiin vaikuttaviksi alaluokiksi muodostui päiväkirurginen työ; työolosuhteet ja -välineet sekä yhteistyö. Esimiestyössä ja johtamisessa eniten vaikutuksia työhyvinvointiin oli päivittäisjohtamisella sekä työntekijöistä huolehtimisella. Myös organisaation merkitys työhyvinvointiin nostettiin esille. Työyhteisössä ja ilmapiirissä työhyvinvointiin vaikuttavat työyhteisön vuorovaikutus sekä ihmissuhteet ja ilmapiiri. Tulosten perusteella työhyvinvoinnin johtaminen toteutuu työyhteisössä heikosti sekä esimiehen tulisi ottaa vastuu yksikkönsä hyvin-voinnista ja tukea sitä parempaan suuntaan.
Työn kuormittavuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi muodostui kolme yläluokkaa: työn järjestely; työyhteisön toimivuus; sekä työn sisältö. Työn järjestelyllä on olennaisin vaikutus kokemukseen työn kuormittavuudesta ja siihen vaikuttavat työtehtävien suunnittelu ja jakaminen; osaaminen ja ammattitaito sekä työn tekeminen. Työyhteisön toimivuudessa esimiehen roolilla sekä työyhteisön dynamiikalla on vaikutus kokemukseen työn kuormittavuudesta. Työn sisällössä vaikutukset taas tulevat työn merkityksellisyydestä; työn luonteesta sekä työn hallinnasta.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tutkia, kuinka esi- ja lähiesimiehet kokevat työhyvinvoinnin johtamisen sekä oman työhyvinvoinnin edistämisen. Myös yksikköön perustetun työhyvinvointiryhmän vaikutusta voisi jatkossa tutkia. Aihetta olisi myös aiheellista tutkia saman organisaation eri päiväkirurgisessa yksikössä, jonka myötä voidaan verrata, onko työhyvinvoinnissa ja kuormittuneisuudessa eroja sekä miten työhyvinvoinnin johtaminen toteutuu muualla.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus ja aineisto on kerätty yksilö- ja teemahaastatteluilla. Osallistumista varten edellytettiin, että työsuhde oli kestänyt yli kuusi kuukautta sekä tutkimushetkellä tutkittavilla tuli olla voimassa oleva työsopimus. Tutkimukseen osallistui 8 vapaaehtoista päiväkirurgian työntekijää. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tuloksissa työhyvinvointiin vaikuttaviksi tekijöiksi muodostui kolme yläluokkaa: työhön liittyvät tekijät; esimiestyö ja johtaminen; sekä työyhteisö ja ilmapiiri. Työhön liittyvissä tekijöissä työhyvinvointiin vaikuttaviksi alaluokiksi muodostui päiväkirurginen työ; työolosuhteet ja -välineet sekä yhteistyö. Esimiestyössä ja johtamisessa eniten vaikutuksia työhyvinvointiin oli päivittäisjohtamisella sekä työntekijöistä huolehtimisella. Myös organisaation merkitys työhyvinvointiin nostettiin esille. Työyhteisössä ja ilmapiirissä työhyvinvointiin vaikuttavat työyhteisön vuorovaikutus sekä ihmissuhteet ja ilmapiiri. Tulosten perusteella työhyvinvoinnin johtaminen toteutuu työyhteisössä heikosti sekä esimiehen tulisi ottaa vastuu yksikkönsä hyvin-voinnista ja tukea sitä parempaan suuntaan.
Työn kuormittavuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi muodostui kolme yläluokkaa: työn järjestely; työyhteisön toimivuus; sekä työn sisältö. Työn järjestelyllä on olennaisin vaikutus kokemukseen työn kuormittavuudesta ja siihen vaikuttavat työtehtävien suunnittelu ja jakaminen; osaaminen ja ammattitaito sekä työn tekeminen. Työyhteisön toimivuudessa esimiehen roolilla sekä työyhteisön dynamiikalla on vaikutus kokemukseen työn kuormittavuudesta. Työn sisällössä vaikutukset taas tulevat työn merkityksellisyydestä; työn luonteesta sekä työn hallinnasta.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tutkia, kuinka esi- ja lähiesimiehet kokevat työhyvinvoinnin johtamisen sekä oman työhyvinvoinnin edistämisen. Myös yksikköön perustetun työhyvinvointiryhmän vaikutusta voisi jatkossa tutkia. Aihetta olisi myös aiheellista tutkia saman organisaation eri päiväkirurgisessa yksikössä, jonka myötä voidaan verrata, onko työhyvinvoinnissa ja kuormittuneisuudessa eroja sekä miten työhyvinvoinnin johtaminen toteutuu muualla.