Työntekijän työn imu muutoksessa
Nokelainen, Heidi (2022)
Nokelainen, Heidi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204205426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204205426
Tiivistelmä
Työn murros muuttaa työtä ja sen luonnetta. Sen myötä työ ja sen tekemisen tapa paitsi muuttuvat, myös monimuotoistuvat nopeammin kuin koskaan aiemmin. Tämä murros haastaa työhyvinvoinnin, jonka ääripäitä työn imun ja työuupumuksen tunne- ja motivaatiotilat ovat. Tämä opinnäytetyö työntekijän työn imusta muutoksesta on laadullinen tutkimus ja siinä työn imua tutkittiin työntekijälähtöisestä näkökulmasta. Sen tavoitteena oli syventää ymmärrystä työn imusta muutoksesta sekä tuoda esiin työn imua konkreettisesti vahvistavia tekijöitä, joihin tulevissa muutostilanteissa on syytä kiinnittää enemmän huomiota.
Työn tietoperustassa työn imua ja sen merkitystä tarkastellaan aluksi erilaisten määritelmien ja lähikäsitteiden valossa. Tämän jälkeen tietoperustassa pureudutaan tarkemmin alan tutkimuskirjallisuuteen sekä sieltä muodostettuihin viitekehyksiin työn voimavarojen ja vaatimusten JD-R-mallista, itsemääräämisteoriasta ja voimavarojen säilyttämiskierteistä. Lopuksi työn imua tarkastellaan vielä erilaisten muutostilanteiden ja esihenkilötyön näkökulmista.
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona keskisuurelle henkilöstöpalvelualan yritykselle, joka työllistää vuosittain yli 400 henkilöstöalan ammattilaista yli 50 eri toimistolla ympäri Suomen. Tästä joukosta tutkimuksen kohteeksi valikoitiin yrityksen HoReCa-sektori, jonka parissa työskentelee parhaillaan 35 alempaa toimihenkilöä seitsemässä eri kaupungissa. Varsinaisella muutoskontekstilla tässä työssä tarkoitetaan vuosina 2019–2021 toteutettuja yrityskauppoja, brändiuudistusta sekä Covid-19 pandemiaa, joiden seurauksena HoReCa-sektorin nimi, arvot, toimintatavat sekä henkilöstö ja sen esihenkilöt ovat vaihtuneet useasti.
Työn empiirinen aineisto kerättiin marraskuussa 2021 teemahaastattelemalla kahdeksaa kohdeorganisaation nykyistä sekä vuoden 2021 aikana lopettanutta toimihenkilöä. Kyseessä oli harkinnanvarainen näyte, jossa tutkimukseen valittiin mukaan sen tutkimusongelman näkökulmasta parhaiten sopivimmat henkilöt. Empiirinen aineisto analysoitiin pragmaattisesti vuoden 2022 alussa hyödyntäen teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tämän perusteella työn toimeksiantajalle laadittiin erilaisia kehitysehdotuksia, joita yritys voi hyödyntää tulevaisuudessa strategia- ja esihenkilötyönsä tukena.
Tutkimuksen empiirisen aineiston perusteella jatkuvat, huonosti johdetut sekä ylhäältä alaspäin toteutetut muutokset ovat lisänneet työn vaatimuksia ja heikentäneet haastateltavien työn imua. Aineiston perusteella työn imua muutoksessa vahvistavia tekijöitä ovat ihmislähtöinen johtaminen, vahvat psykologiset perustarpeet, tasapainossa olevat työn voimavarat ja vaatimukset sekä vahva työn imu. Tutkimustulosten mukaan nämä voimavarat voivat suojella työntekijää muutokselta sekä sen mukanaan tuomilta vaatimuksilta. Näiden voimavarojen avulla työntekijät voivat myös hankkia itselleen lisää merkityksellisiä voimavaroja sekä päästä eräänlaiseen voimavarojen saavuttamisen kierteeseen, jonka avulla tulevat muutokset on helpompi kohdata.
Työn tietoperustassa työn imua ja sen merkitystä tarkastellaan aluksi erilaisten määritelmien ja lähikäsitteiden valossa. Tämän jälkeen tietoperustassa pureudutaan tarkemmin alan tutkimuskirjallisuuteen sekä sieltä muodostettuihin viitekehyksiin työn voimavarojen ja vaatimusten JD-R-mallista, itsemääräämisteoriasta ja voimavarojen säilyttämiskierteistä. Lopuksi työn imua tarkastellaan vielä erilaisten muutostilanteiden ja esihenkilötyön näkökulmista.
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona keskisuurelle henkilöstöpalvelualan yritykselle, joka työllistää vuosittain yli 400 henkilöstöalan ammattilaista yli 50 eri toimistolla ympäri Suomen. Tästä joukosta tutkimuksen kohteeksi valikoitiin yrityksen HoReCa-sektori, jonka parissa työskentelee parhaillaan 35 alempaa toimihenkilöä seitsemässä eri kaupungissa. Varsinaisella muutoskontekstilla tässä työssä tarkoitetaan vuosina 2019–2021 toteutettuja yrityskauppoja, brändiuudistusta sekä Covid-19 pandemiaa, joiden seurauksena HoReCa-sektorin nimi, arvot, toimintatavat sekä henkilöstö ja sen esihenkilöt ovat vaihtuneet useasti.
Työn empiirinen aineisto kerättiin marraskuussa 2021 teemahaastattelemalla kahdeksaa kohdeorganisaation nykyistä sekä vuoden 2021 aikana lopettanutta toimihenkilöä. Kyseessä oli harkinnanvarainen näyte, jossa tutkimukseen valittiin mukaan sen tutkimusongelman näkökulmasta parhaiten sopivimmat henkilöt. Empiirinen aineisto analysoitiin pragmaattisesti vuoden 2022 alussa hyödyntäen teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tämän perusteella työn toimeksiantajalle laadittiin erilaisia kehitysehdotuksia, joita yritys voi hyödyntää tulevaisuudessa strategia- ja esihenkilötyönsä tukena.
Tutkimuksen empiirisen aineiston perusteella jatkuvat, huonosti johdetut sekä ylhäältä alaspäin toteutetut muutokset ovat lisänneet työn vaatimuksia ja heikentäneet haastateltavien työn imua. Aineiston perusteella työn imua muutoksessa vahvistavia tekijöitä ovat ihmislähtöinen johtaminen, vahvat psykologiset perustarpeet, tasapainossa olevat työn voimavarat ja vaatimukset sekä vahva työn imu. Tutkimustulosten mukaan nämä voimavarat voivat suojella työntekijää muutokselta sekä sen mukanaan tuomilta vaatimuksilta. Näiden voimavarojen avulla työntekijät voivat myös hankkia itselleen lisää merkityksellisiä voimavaroja sekä päästä eräänlaiseen voimavarojen saavuttamisen kierteeseen, jonka avulla tulevat muutokset on helpompi kohdata.