Päivittäisjohtamisen vaikutukset työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Leppimäki, Miri-Maarit; Lukkari, Hanna (2022)
Leppimäki, Miri-Maarit
Lukkari, Hanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204205469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204205469
Tiivistelmä
Onnistuneella johtajuudella on positiivisia vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin ja ammatissa pysymiseen. Onnistunut johtaminen ylläpitää työntekijän tasapainoista psyykkistä hyvinvointia, jaksamista työssä ja ylläpitää työkykyä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata päivittäisjohtamisen vaikutuksia työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli jakaa tutkittua tietoa Laakson yhteissairaalan työntekijöille sekä lähijohtajille päivittäisjohtamisen vaikutuksista työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimustietoa voidaan käyttää päivittäisjohtamisen kehittämiseen Laakson yhteissairaalassa. Opinnäytetyö toteutettiin osana Laakson yhteissairaalahanketta. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin systemaattisesti kansainvälisistä tietokannoista. Aineistoksi valikoitui 8 englanninkielistä tutkimusta, jotka olivat julkaistu vuosina 2017–2021. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Aineistolähtöisen sisällönanalyysin pohjalta tuloksiksi muodostui neljä yläluokkaa: johtajan ominaisuudet, sosiaalinen tuki, johtamistyyli ja koettu ympäristö. Yläluokat sisältävät sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin, koska tutkimuskysymys ei rajannut näitä pois erikseen. Työn tuloksista nousi esiin erityisesti muutosjohtajuuden positiivisista vaikutuksista työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Muutosjohtajuuden havaittiin vähentävän emotionaalista uupumusta, työuupumusta ja lähtemisaikomuksia. Eettisen johtamistyylin havaittiin vaikuttavan työntekijän psyykkisen voimaantumisen tasoon. Johtajan ominaisuuksilla havaittiin myös olevan vaikutuksia työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Johtajan asenteiden ja käytöksen tunnistettiin vaikuttavan negatiivisesti työntekijöiden työstressiin ja työn merkitykseen. Erityisesti johtajan narsistisen käytöksen ja asenteen huomattiin lisäävän työntekijän stressiä.
Johtamistyylit vaikuttavat työyhteisöön ja työntekijöihin eri tavalla. Johtamistyylin valinnalla työyhteisön tarpeiden ja tavoitteiden mukaan voidaan lisätä työntekijöiden psyykkistä hyvinvointia. Johtajan negatiivinen asenne ja käyttäytyminen vaikuttavat työntekijöihin luotaantyöntävästi, kun taas johtajan positiivinen asenne ja käyttäytyminen tekee johtajan helposti lähestyttäväksi. Sosiaalisen tuen avulla voidaan vähentää sairaanhoitajien kokemaa stressiä ja työn kuormittavuutta ja näin lisätä psyykkistä hyvinvointia. Sairaanhoitajan kokema ympäristö työpaikalla joko edistää tai heikentää psyykkistä hyvinvointia. Jatkotutkimusehdotuksiksi ehdotetaan päivittäisjohtamisen vaikutuksien tutkimista työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin Pohjoismaissa ja Suomessa. Tutkimus voitaisiin toteuttaa haastattelu- tai kyselytutkimuksena eri sairaanhoitopiireissä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata päivittäisjohtamisen vaikutuksia työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli jakaa tutkittua tietoa Laakson yhteissairaalan työntekijöille sekä lähijohtajille päivittäisjohtamisen vaikutuksista työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimustietoa voidaan käyttää päivittäisjohtamisen kehittämiseen Laakson yhteissairaalassa. Opinnäytetyö toteutettiin osana Laakson yhteissairaalahanketta. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin systemaattisesti kansainvälisistä tietokannoista. Aineistoksi valikoitui 8 englanninkielistä tutkimusta, jotka olivat julkaistu vuosina 2017–2021. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Aineistolähtöisen sisällönanalyysin pohjalta tuloksiksi muodostui neljä yläluokkaa: johtajan ominaisuudet, sosiaalinen tuki, johtamistyyli ja koettu ympäristö. Yläluokat sisältävät sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin, koska tutkimuskysymys ei rajannut näitä pois erikseen. Työn tuloksista nousi esiin erityisesti muutosjohtajuuden positiivisista vaikutuksista työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Muutosjohtajuuden havaittiin vähentävän emotionaalista uupumusta, työuupumusta ja lähtemisaikomuksia. Eettisen johtamistyylin havaittiin vaikuttavan työntekijän psyykkisen voimaantumisen tasoon. Johtajan ominaisuuksilla havaittiin myös olevan vaikutuksia työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Johtajan asenteiden ja käytöksen tunnistettiin vaikuttavan negatiivisesti työntekijöiden työstressiin ja työn merkitykseen. Erityisesti johtajan narsistisen käytöksen ja asenteen huomattiin lisäävän työntekijän stressiä.
Johtamistyylit vaikuttavat työyhteisöön ja työntekijöihin eri tavalla. Johtamistyylin valinnalla työyhteisön tarpeiden ja tavoitteiden mukaan voidaan lisätä työntekijöiden psyykkistä hyvinvointia. Johtajan negatiivinen asenne ja käyttäytyminen vaikuttavat työntekijöihin luotaantyöntävästi, kun taas johtajan positiivinen asenne ja käyttäytyminen tekee johtajan helposti lähestyttäväksi. Sosiaalisen tuen avulla voidaan vähentää sairaanhoitajien kokemaa stressiä ja työn kuormittavuutta ja näin lisätä psyykkistä hyvinvointia. Sairaanhoitajan kokema ympäristö työpaikalla joko edistää tai heikentää psyykkistä hyvinvointia. Jatkotutkimusehdotuksiksi ehdotetaan päivittäisjohtamisen vaikutuksien tutkimista työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin Pohjoismaissa ja Suomessa. Tutkimus voitaisiin toteuttaa haastattelu- tai kyselytutkimuksena eri sairaanhoitopiireissä.