"Muistipää" magneetissa – kysely Suomen yliopistosairaaloiden kuvantamiskeskuksiin
Jäppinen, Taru; Teno, Pauliina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204215567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204215567
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheemme käsittelee ”muistipään” kuvantamista magneetissa. Keräsimme tietoa viiden eri yliopistosairaalan HYKS:in (Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala), TYKS:in (Turun yliopistollinen keskussairaala), TAYS:in (Tampereen yliopistollinen sairaala), KYS:in (Kuopion yliopistollinen sairaala) ja OYS:in (Oulun yliopistollinen sairaala) käyttämistä kuvausparametreista Suomessa. Tuomme esille niiden käyttämien sekvenssien välisiä poikkeavuuksia kyselytutkimuksen avulla.
Teoreettinen viitekehyksemme lähtee liikkeelle siitä, miten muistisairauksia diagnosoidaan Suomessa ja miten suurten ikäluokkien vanhetessa nopeaa vauhtia muistisairauksien yleisyys on tärkeä ja huomioitava seikka. Selvitämme, mitä oireita ja vaiheita erilaisiin muistisairauksiin kuuluu ja kerromme tarkemmin yhdestä yleisimmistä muistisairauksista
Alzheimerista. Selvitämme, mitä ovat muistisairauksien tutkimiseen käytettävän magneettikuvauksen toimintaperiaatteet, sen yleisimmät kuvausarvot ja tekniikat. Teoreettiseen viitekehykseen on koottu tekniseen tutkimukseen liittyvien käsitteiden avaaminen ja puhumme myös kuvanlaadusta – ja muodostumisesta.
Käsittelemme keräämäämme dataa sekä määrällisen että laadullisen menetelmän keinoin. Tavoitteenamme on pyrkiä menetelmien avulla vastaamaan tutkimuskysymyksiimme, jotka ovat: Minkälaisia ovat muistisairauksien magneettikuvantamisen nykykäytännöt? Minkälaisia magneettikuvaustekniikoita muistisairauksien tutkimisessa käytetään? Miten muistisairauksien magneettikuvaustekniikoissa käytettävät parametrit (asetukset) eroavat toisistaan?
Tulokseksi saimme kattavan kokoelman erilaisia sekvenssisarjoja. Olemme peilanneet niitä Kanadan ja Pohjois-Amerikan yhteistyössä syntyneen ADNI:n (Alzheimer's Disease Neuroimaging Initiative) standardoituihin protokolliin, joita suositellaan käytettäväksi muistisairauksien kuvantamisessa. Tutkimiemme yliopistosairaaloiden kuvausprotokollissa on monia keskinäisiä poikkeamia, mutta ne sisältävät enimmäkseen ADNI:n mukaisia sekvenssejä ja vastaavat melko hyvin annettuja kuvausparametrejä.
Teoreettinen viitekehyksemme lähtee liikkeelle siitä, miten muistisairauksia diagnosoidaan Suomessa ja miten suurten ikäluokkien vanhetessa nopeaa vauhtia muistisairauksien yleisyys on tärkeä ja huomioitava seikka. Selvitämme, mitä oireita ja vaiheita erilaisiin muistisairauksiin kuuluu ja kerromme tarkemmin yhdestä yleisimmistä muistisairauksista
Alzheimerista. Selvitämme, mitä ovat muistisairauksien tutkimiseen käytettävän magneettikuvauksen toimintaperiaatteet, sen yleisimmät kuvausarvot ja tekniikat. Teoreettiseen viitekehykseen on koottu tekniseen tutkimukseen liittyvien käsitteiden avaaminen ja puhumme myös kuvanlaadusta – ja muodostumisesta.
Käsittelemme keräämäämme dataa sekä määrällisen että laadullisen menetelmän keinoin. Tavoitteenamme on pyrkiä menetelmien avulla vastaamaan tutkimuskysymyksiimme, jotka ovat: Minkälaisia ovat muistisairauksien magneettikuvantamisen nykykäytännöt? Minkälaisia magneettikuvaustekniikoita muistisairauksien tutkimisessa käytetään? Miten muistisairauksien magneettikuvaustekniikoissa käytettävät parametrit (asetukset) eroavat toisistaan?
Tulokseksi saimme kattavan kokoelman erilaisia sekvenssisarjoja. Olemme peilanneet niitä Kanadan ja Pohjois-Amerikan yhteistyössä syntyneen ADNI:n (Alzheimer's Disease Neuroimaging Initiative) standardoituihin protokolliin, joita suositellaan käytettäväksi muistisairauksien kuvantamisessa. Tutkimiemme yliopistosairaaloiden kuvausprotokollissa on monia keskinäisiä poikkeamia, mutta ne sisältävät enimmäkseen ADNI:n mukaisia sekvenssejä ja vastaavat melko hyvin annettuja kuvausparametrejä.