Syöpään sairastuneen murrosikäisen kohtaaminen hoitotyössä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy koko maailmassa ja syöpään sairastuneiden määrä kasvaa koko ajan. Tämän takia terveydenhuollon resursseja tarvitaan yhä enemmän syövän hoitoon ja sen ehkäisyyn. Murrosikä on herkkä ikävaihe lapsuuden ja aikuisuuden välillä. Yleisimmät syöpätyypit lapsilla ja nuorilla ovat erilaiset lymfoomat ja leukemiat sekä pahanlaatuiset aivokasvaimet, mutta ne ovat kuitenkin harvinaisia. Syöpään sairastuminen on aina kriisi, joka vaarantaa murrosikäisen normaalin kehityksen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata huomioon otettavia asioita murrosikäisen syöpään sairastuneen kohtaamisessa hoitotyössä sekä millaisia kokemuksia hoitotyöntekijöillä oli siitä kirjallisuuden mukaan. Tavoitteena oli tuottaa suomeksi ajankohtaista kirjallista tietoa hoitohenkilökunnalle ja alan opiskelijoille murrosikäisen syöpäpotilaan tukemisen ja heidän kohtaamisensa edistämiseksi. Opinnäytetyötä ohjasi kaksi tutkimuskysymystä: Mitä tulee ottaa huomioon syöpään sairastuneen murrosikäisen kohtaamisessa hoitotyössä? Millaisia kokemuksia hoitotyöntekijöillä on syöpään sairastuneen murrosikäisen kohtaamisesta?

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui neljästätoista tieteellisestä tutkimusartikkelista. Kaikki tutkimusartikkelit olivat ulkomaalaisia. Aineistoa haettiin niin systemaattisesti kuin manuaalisesti luotettavista tietokannoista kuten Pubmed:stä, Cinahl:sta ja Medic:stä. Aineiston hakua ohjasivat sisäänotto- ja poissulkukriteerit sekä tutkimuskysymykset. Aineiston analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysillä: tutkimuksista poimittiin tutkimuskysymyksiin vastaavia alkuperäisilmauksia, jotka suomennettiin, pelkistettiin sekä ryhmiteltiin tutkittavaa ilmiötä kuvaaviksi ala- ylä- ja pääluokiksi. Sisällönanalyysin tuloksena syntyi yhteensä kuusi tutkimuskysymyksiin vastaavaa pääluokkaa: hoitosuhde, vuorovaikutus, potilaaseen liittyvät tekijät, omaisten kanssa työskenteleminen, ammatillisuus, hoitajien koulutus ja heille tarjottavat resurssit.

Tulokset osoittivat, että syöpään sairastuneet murrosikäiset tarvitsevat inhimillistä ammatillista kohtaamista: sairaanhoitajan tulisikin kohdata nuori kiireettömästi, olla läsnä ja huomioida hänen tunteensa. Heidän kohtaamisessaan tulisi huomioida muun muassa seuraavia asioita: luottamuksellisen hoitosuhteen muodostaminen, kehitystaso ja sitä tukeva ympäristö, seksuaalisuuden ja hedelmällisyyden puheeksi otto, herkkä ikävaihe sekä nuoren vanhemmat. Sairaanhoitajien koulutuksella on merkittävä rooli syöpään sairastuneen murrosikäisen kohtaamisessa, kuitenkin tiedonpuute koettiin ongelmaksi. Murrosikäinen tulee ottaa mukaan keskusteluun hoidosta ja päätöksentekoon. Vanhemmat vaikuttavat hoitajan ja nuoren potilaan väliseen vuorovaikutukseen: omaiset vievät aikaa potilaan hoidolta ja estävät potilaan tiedonsaantia.