Yleisten työelämätaitojen johtaminen kasvuyrityksessä

Abstract

Tulevaisuuden työelämässä korostuvat erityisesti yleiset työelämätaidot ja niiden vahva osaaminen. Parhaimmillaan yleisten työelämätaitojen osaaminen voi toimia yrityksen kilpailuetuna ja henkilön itsensä turvana jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Yleiset työelämätaidot ovat inhimillisiä taitoja, joita jokainen henkilö tarvitsee jokaisessa työtehtävässä, työpaikassa ja toimialalla, eivätkä ne ole teknologialla helposti korvattavissa. Yleisiä työelämätaitoja ovat esimerkiksi itsensä johtamisen taito, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä tunnetaidot. Yleisiä työelämätaitoja voi kehittää. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia suomalaisessa ICT-alan kasvuyrityksessä yleisten työelämätaitojen kehittämistä ja johtamista. Opinnäytetyössä ei huomioitu substanssiosaamisen johtamista.

Yleisten työelämätaitojen osaamisvaje, kehittämistarve, ilmeni kohdeyrityksessä esimerkiksi väärinymmärryksinä, konflikteina ja asiakasreklamaatioina. Yleisten työelämätaitojen johtaminen on osaamisen kehittämistä ja johtamista, mikä toimi opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä. Opinnäytetyössä käsiteltiin osaamispääoman johtamisprosessia etätyökontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena oli ensin selvittää kohdeyrityksen työntekijöiden yleisten työelämätaitojen osaaminen ja mahdolliset näkemyserot työntekijöiden ja työnantajan välillä. Tutkimuksen perusteella laadittiin kehittämisehdotukset yleisten työelämätaitojen johtamiseen toimeksiantajalle. Kehittämisehdotusten testaaminen käytännössä on jäänyt kohdeyrityksen vastuulle. Työn motiivina oli yleisten työelämätaitojen osaamisesta syntyvä liiketoiminnallinen hyöty toimeksiantajalle ja sen kautta positiivisen työilmapiirin luominen työntekijöille.

Master-opinnäytetyö on 30 opintopisteen laajuinen tutkimus- ja kehittämistehtävä. Luvussa 4 käsitellään opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämismenetelmiä tarkemmin. Tämän tutkimuksen lähestymistapana oli tapaustutkimus. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Toimeksiantaja valikoi kymmenen työntekijän otannan ja heitä haastateltiin yksitellen puolistrukturoituja kysymyksiä käyttäen. Sen lisäksi järjestettiin yhteinen teemahaastattelu työnantajan edustajille. Aineiston analyysimenetelmänä sovellettiin sisällönanalyysiä ja tutkimustuloksia analysoitiin ja tulkittiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti. Opinnäytetyöprosessi sijoittui loppuvuoden 2021 ja kevään 2022 välille.

Yleisten työelämätaitojen osaamiseen kohdeorganisaatiossa paneudutaan luvussa 5. Tärkeimmät yleiset työelämätaidot kohdeorganisaatiossa käydään läpi ja vertaillaan työnantajan ja työntekijöiden näkemyseroja. Toimeksiantajalle on muodostunut hyvä käsitys työntekijöiden yleisten työelämätaitojen osaamisesta ja niiden kehittämistarpeista opinnäytetyön perusteella. Matkan varrella tutkimuksen ajankohtaisuus ja tarpeellisuus sekä kohdeorganisaation että työelämän kannalta korostuivat. Luvussa 6 esitellään päätuotoksena syntynyt toimenpidelistaus ja henkilöstöjohtamisen vuosikello yleisten työelämätaitojen kehittämiseen kohdeorganisaatiossa, minkä avulla toimeksiantaja pystyy sujuvoittamaan työntekoa organisaatiossa.