Varhaiskasvattajien näkemyksiä ja kokemuksia sukupuolisensitiivisyydestä : laadullinen kysely kahdelle päiväkodille

Abstract

Opinnäytetyössä selvitetään, millaisia näkemyksiä ja kokemuksia varhaiskasvattajilla on sukupuolisensitiivisyydestä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä kahden yksityisen päiväkodin kanssa, ja nämä päiväkodit sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla. Tutkimuksessa tarkastellaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden omia tulkintoja, ei päiväkodin toteutuvia käytäntöjä.

Teoreettisena viitekehyksenä on sukupuolisensitiivisyyden käsite. Aihetta on tärkeää tutkia, koska se linkittyy vahvasti sukupuolten tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen. Lisäksi varhaiskasvatusvuodet ovat kriittisiä lapsen sukupuoli-identiteetin ja sukupuoleen liittyvien ajattelumallien muodostumisen kannalta. Tutkimus on lähellä feminististä kasvatustutkimusta: feminististä tutkimusta ja tätä opinnäytetyötä yhdistää arkipäiväisen kyseenalaistaminen ja tutusta vieraannuttaminen sukupuolen näkökulmasta. Myös sukupuolten tasa-arvon ja vallan teemat ovat molemmissa läsnä.

Laadulliseen verkkokyselyyn vastasi 11 varhaiskasvattajaa. Aineisto analysoitiin käyttäen menetelmänä laadullista sisällönanalyysia. Kasvattajien mukaan he kohtelevat lapsia pääosin sukupuolisensitiivisesti ja tasa-arvoisesti parhaan kykynsä ja tietämyksensä mukaan. Kyselyyn osallistuneet varhaiskasvattajat ymmärtävät sukupuoli-identiteetin laajempana kuin pelkkään ruumiillisuuteen perustuvana ominaisuutena. Varhaiskasvattajat kunnioittavat lapsen omaa kokemusta sukupuolesta silloinkin, kun heidän näkemyksensä sukupuolesta on biologiaan nojaava. Varhaiskasvattajat korostivat vastauksissaan yksilöllisyyttä, stereotyyppisten ennakko-odotuksien ja -oletuksien minimointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Jokainen lapsi saa valita leikkinsä, lelunsa ja leikkikaverinsa omien kiinnostuksen kohteiden perusteella. Lapset saavat pukeutua miten itse haluavat. Kaikilla lapsilla on vapaus kokea ja ilmaista sukupuoltaan haluamallaan tavalla. Kuitenkin sekä aiemman tutkimustiedon että näiden tuloksien valossa varhaiskasvatuksen opinnoissa ja työpaikoilla tarvittaisiin enemmän yhteneväistä ja konkreettista tietoa sukupuolisensitiivisyydestä. Lisäksi tarvittaisiin enemmän huomiota laajempiin ajatusmalleihin arjen toimintatapojen takana.

Tämän opinnäytetyön avulla varhaiskasvattajat voivat tulla tietoisemmaksi totutuista toimintatavoista ja sukupuolistereotypioista sekä yhteistyöpäiväkodeissa että yleisesti varhaiskasvatuksen kentällä. Raportista on apua, kun varhaiskasvatuksessa tulee ajankohtaiseksi laatia lainmukaiset tasa-arvosuunnitelmat. Tulevaisuudessa voisi tutkia syvemmin esimerkiksi vastaavatko varhaiskasvattajien näkemykset ja kokemukset sukupuolisensitiivisyydestä päiväkodin arkea. Eli ilmeneväkö tasa-arvoiset periaatteet myös todellisen arjen käytännöissä?

This thesis delves into, what kind of insights and experiences early childhood (EC) educators have about gender sensitivity. The research within the thesis was carried out with two private kindergartens, one in Helsinki and the other in Vantaa. The research focuses on early childhood educators own expositions, and not the kindergartens actual practices.

Gender sensitivity functions as the theoretical framework in the thesis. It is important to study gender sensitivity, because it is firmly connected to gender equality as well as tolerance. In addition, the early childhood years are crucial considering children’s gender identity development and gender paradigms in general. The thesis can be placed close to feminist studies. This thesis relates to feminist research not only in how it questions the mundane but also in its attempt to separate itself from what is familiar. Additionally, themes such as gender equality and power can be identified throughout this thesis and feminist theory.

The questionnaire was answered by 11 participants, and qualitative content analysis was used to study the research material. Based on the answers gathered from the early childhood educators, they consider themselves to be gender sensitive and treat the children equally in line with their best knowledge and capabilities. The early childhood educators, who participated in the study understand the concept of gender identity broader than just as an attribute based on biology and anatomy. They respect children’s gender identities, even if they themselves view gender somewhat biologically. The EC educators stress individuality, equal opportunities and minimizing biases in their submitted answers. Each child can choose their own activities, playmates and toys based on their own interests. Each child is allowed to dress how they want, and everyone has the possibility to experience and express their gender as they wish. However, both earlier research and these questionnaire results suggest that more comprehensive and tangible information about gender sensitivity is needed in ECE studies and at the workplace(s). Furthermore, additional attention should be drawn to the larger thinking patterns behind every day gendered practices.

This thesis can assist the early childhood educators to be more aware of their policies and ways of practicing regarding gender sensitivity. It can be useful to question one’s practices and biases in the co-operating kindergartens as well as in the early childhood education field. This thesis can be used, when Implementation of gender equality will most likely become obligatory in early childhood education. In the future it should be researched if early childhood educator’s insights and experiences match the actual kindergarten reality. In other words, do equal principles appear in everyday practices too?