Laboratoriohoitajan hiljainen tieto : tiedämme enemmän kuin pystymme kertomaan
Asikainen, Päivi (2022)
Asikainen, Päivi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204245783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204245783
Tiivistelmä
Organisaation ja työyhteisön menestymisen takaavat osaavat työntekijät, joilla on ammattitaitoa, tietoa ja hiljaista tietoa. Työntekijöiden hiljainen tieto on kokemuksellista tietoa ja se tulee saada yhteiseen käyttöön työyhteisössä. Haasteena on tunnustaa ja tunnistaa hiljainen tieto sekä siirtää hiljaista tietoa aktiivisesti eteenpäin. Opinnäytetyössä selvitettiin laboratoriohoitajien näkemyksiä hiljaisesta tiedosta sekä sen jakamisesta ja jakamisen haasteista. Työn tavoitteena on tuottaa uutta tietoa aiheesta sekä hyödyntää saatua tutkimustietoa hiljaisen tiedon jakamisen kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimukseen osallistui yhden HUS Diagnostiikkakeskuksen kliinisen kemian laboratorion seitsemän (N=7) laboratoriohoitajaa ja aineistonkeruu suoritettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulokset osoittivat laboratoriohoitajien hiljaisen tiedon syntyneen pitkän työkokemuksen ja käytännön työn kautta. Tulosten perusteella laboratoriohoitajien hiljainen tieto liittyi koko laboratoriotutkimusprosessiin ja hiljaisen tiedon todettiin olevan kädentaitoja, näppituntumaa sekä työhön liittyviä nokkelia keinoja ja vinkkejä. Tutkimuksen mukaan laboratoriohoitajat pitivät hiljaista tietoa tärkeänä ja hiljaisen tiedon avulla työn tekeminen koettiin helpommaksi, nopeammaksi sekä sujuvammaksi. Tulosten mukaan laboratoriohoitajat kokivat merkityksellisenä hiljaisen tiedon jakamisen. Hiljaista tietoa jaettiin työskentelemällä yhdessä, jolloin työkavereiden kesken jaetaan kokemuksia ja neuvoja. Tutkimuksessa todettiin työyhteisön ilmapiirin olevan hyvä, mutta laboratoriohoitajat kuvailivat yhteistyön tekemistä ja hiljaisen tiedon jakamista haittaavan toimimattomat henkilökemiat sekä erilaiset persoonallisuuspiirteet. Tutkimuksen perusteella laboratoriohoitajat jakavat omaa hiljaista tietoaan, mutta hiljaisen tiedon panttaamista todettiin myös esiintyvän. Tutkimustulokset osoittavat hiljaisen tiedon jakamisen haasteeksi myös aika- ja henkilöstöresurssit.
Tutkimustulosten perusteella hiljaisen tiedon siirtämistä tulee kehittää parantamalla hiljaisen tiedon siirtoa konkareilta nuoremmille työntekijöille perehdytyksessä, mentoroinnissa ja yhdessä työtä tekemällä. Työyhteisössä tulee kiinnittää huomiota erilaisuuden arvostamiseen sekä kehittää palaveri- ja dokumentointikäytäntöjä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää koko organisaatiossa johto- ja yksilötasolla hiljaisen tiedon saamiseksi paremmin näkyviin sekä tehokkaammassa suunnitelmallisessa hiljaisen tiedon siirtämisessä. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tarkastella, miten työyhteisössä turvataan hiljaisen tiedon siirtyminen konkareilta nuoremmille työntekijöille, miten mentorointi toimii hiljaisen tiedon siirrossa tai millaista hiljaista tietoa on eri-ikäisillä ja työuran eri vaiheessa olevilla työntekijöillä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimukseen osallistui yhden HUS Diagnostiikkakeskuksen kliinisen kemian laboratorion seitsemän (N=7) laboratoriohoitajaa ja aineistonkeruu suoritettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulokset osoittivat laboratoriohoitajien hiljaisen tiedon syntyneen pitkän työkokemuksen ja käytännön työn kautta. Tulosten perusteella laboratoriohoitajien hiljainen tieto liittyi koko laboratoriotutkimusprosessiin ja hiljaisen tiedon todettiin olevan kädentaitoja, näppituntumaa sekä työhön liittyviä nokkelia keinoja ja vinkkejä. Tutkimuksen mukaan laboratoriohoitajat pitivät hiljaista tietoa tärkeänä ja hiljaisen tiedon avulla työn tekeminen koettiin helpommaksi, nopeammaksi sekä sujuvammaksi. Tulosten mukaan laboratoriohoitajat kokivat merkityksellisenä hiljaisen tiedon jakamisen. Hiljaista tietoa jaettiin työskentelemällä yhdessä, jolloin työkavereiden kesken jaetaan kokemuksia ja neuvoja. Tutkimuksessa todettiin työyhteisön ilmapiirin olevan hyvä, mutta laboratoriohoitajat kuvailivat yhteistyön tekemistä ja hiljaisen tiedon jakamista haittaavan toimimattomat henkilökemiat sekä erilaiset persoonallisuuspiirteet. Tutkimuksen perusteella laboratoriohoitajat jakavat omaa hiljaista tietoaan, mutta hiljaisen tiedon panttaamista todettiin myös esiintyvän. Tutkimustulokset osoittavat hiljaisen tiedon jakamisen haasteeksi myös aika- ja henkilöstöresurssit.
Tutkimustulosten perusteella hiljaisen tiedon siirtämistä tulee kehittää parantamalla hiljaisen tiedon siirtoa konkareilta nuoremmille työntekijöille perehdytyksessä, mentoroinnissa ja yhdessä työtä tekemällä. Työyhteisössä tulee kiinnittää huomiota erilaisuuden arvostamiseen sekä kehittää palaveri- ja dokumentointikäytäntöjä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää koko organisaatiossa johto- ja yksilötasolla hiljaisen tiedon saamiseksi paremmin näkyviin sekä tehokkaammassa suunnitelmallisessa hiljaisen tiedon siirtämisessä. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tarkastella, miten työyhteisössä turvataan hiljaisen tiedon siirtyminen konkareilta nuoremmille työntekijöille, miten mentorointi toimii hiljaisen tiedon siirrossa tai millaista hiljaista tietoa on eri-ikäisillä ja työuran eri vaiheessa olevilla työntekijöillä.