Hukan minimointi ERP-järjestelmän käytössä
Ylivinkka, Juha (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204255943
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204255943
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä etsittiin ratkaisua toiminnanohjausjärjestelmän käytön tehottomuuteen. Toiminnanohjausjärjestelmän syötetään tietoa usein manuaalisesti, ja tästä syystä tieto etenee vaiheesta toiseen hitaasti sekä virheitä pääsee tapahtumaan. Puutteellista tietoa syötetään järjestelmään, ja tämän takia tilaus-toimitusketjun muut työvaiheet joutuvat odottamaan ja virheitä joudutaan korjaamaan. Työn tavoitteena oli löytää Lean-ajattelusta hukan minimoinnissa käytettäviä menetelmiä ja soveltaa niitä toiminnanohjausjärjestelmän käytössä.
Teoriaosuudessa tutkittiin ensin Lean-ajattelua ja sitä, miten hukka muodostuu arvontuottoketjussa. Toisena tutkittiin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä etsimällä tapoja, joilla järjestelmän toimintoja pystyisi automatisoimaan. Tutkimuskysymyksissä selvitettiin, minkälaisia hukkia järjestelmän käyttö aiheuttaa, miten asiakkaan prosessit voidaan tunnistaa ja miten hyvät toimintatavat saadaan vakiinnutettua.
Empiriaosuus toteutettiin toiminnanohjausjärjestelmän testiympäristössä mukaillen normaalia tilaus-toimitusketjua kuvitteellisessa yrityksessä. Järjestelmästä kerättiin tietoa tilausten käsittelyyn kuluneeseen aikaan. Nyky- ja tavoitetilasta muodostettiin arvovirtakaaviot, joita vertaamalla voitiin havaita kehityskohteet. Empiriaosuuteen lisättiin myös kolme oikeaa nimetöntä yritystä, joissa osa työssä kuvatuista parannuksista on tehty.
Työn tuloksissa on nähtävissä merkittävä tehostamisen potentiaali. Myös työn tuloksena syntynyt tapa kerätä järjestelmästä tietoa sekä muodostaa siitä arvovirtakuvaus nykytilasta ja tulevaisuuden tilasta toimii hyvin pohjana järjestelmäkehitystä suunnitteleville yrityksille. Lisäksi toiminnanohjaus-järjestelmän toimittaja pystyy käyttämään työn tuloksia markkinoidessaan lisäominaisuuksia järjestelmäänsä ja myydessään konsultointia yrityksille.
Yritysten kannattaa ehdottomasti käyttää resursseja toiminnanohjausjärjestelmän käytön kehitys-työhön, koska pienillä panoksilla voidaan saada aikaan merkittäviä parannuksia. Järjestelmän käytön kehitykseen on hyödyllistä ottaa mukaan myös järjestelmän kouluttaja tutkimaan parhaita toimintatapoja järjestelmän näkökulmasta. Toimintatapojen muutos vaatii kuitenkin myös hyvää muutosjohtamista, jotta uudet toimintatavat saadaan pysyviksi.
Teoriaosuudessa tutkittiin ensin Lean-ajattelua ja sitä, miten hukka muodostuu arvontuottoketjussa. Toisena tutkittiin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä etsimällä tapoja, joilla järjestelmän toimintoja pystyisi automatisoimaan. Tutkimuskysymyksissä selvitettiin, minkälaisia hukkia järjestelmän käyttö aiheuttaa, miten asiakkaan prosessit voidaan tunnistaa ja miten hyvät toimintatavat saadaan vakiinnutettua.
Empiriaosuus toteutettiin toiminnanohjausjärjestelmän testiympäristössä mukaillen normaalia tilaus-toimitusketjua kuvitteellisessa yrityksessä. Järjestelmästä kerättiin tietoa tilausten käsittelyyn kuluneeseen aikaan. Nyky- ja tavoitetilasta muodostettiin arvovirtakaaviot, joita vertaamalla voitiin havaita kehityskohteet. Empiriaosuuteen lisättiin myös kolme oikeaa nimetöntä yritystä, joissa osa työssä kuvatuista parannuksista on tehty.
Työn tuloksissa on nähtävissä merkittävä tehostamisen potentiaali. Myös työn tuloksena syntynyt tapa kerätä järjestelmästä tietoa sekä muodostaa siitä arvovirtakuvaus nykytilasta ja tulevaisuuden tilasta toimii hyvin pohjana järjestelmäkehitystä suunnitteleville yrityksille. Lisäksi toiminnanohjaus-järjestelmän toimittaja pystyy käyttämään työn tuloksia markkinoidessaan lisäominaisuuksia järjestelmäänsä ja myydessään konsultointia yrityksille.
Yritysten kannattaa ehdottomasti käyttää resursseja toiminnanohjausjärjestelmän käytön kehitys-työhön, koska pienillä panoksilla voidaan saada aikaan merkittäviä parannuksia. Järjestelmän käytön kehitykseen on hyödyllistä ottaa mukaan myös järjestelmän kouluttaja tutkimaan parhaita toimintatapoja järjestelmän näkökulmasta. Toimintatapojen muutos vaatii kuitenkin myös hyvää muutosjohtamista, jotta uudet toimintatavat saadaan pysyviksi.