Digitalisaatio ja tekoäly osana näönhuoltoa
Savo, Janne; Vessalo, Santeri (2022)
Savo, Janne
Vessalo, Santeri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204255895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204255895
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia digitalisaation ja tekoälyn käytön ja markkinoinnin mahdollisuuksia on Suomen näönhuollossa. Tätä tietoa voivat hyödyntää niin alalle tulevat kuin myös alalla jo pitkään olleet. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä digitalisaation ja tekoälyn positiivisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista osana optometristin työtä. Näin voidaan vähentää mahdollisia epäilyksiä tekoälystä ja parantaa suhtautumista kehittyvää teknologiaa kohtaan.
Tutkimusosuus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena hyödyntäen puolistrukturoitua haastattelumenetelmää. Haastateltaviksi valittiin kaksi laitevalmistajaa ja yksi optikko. Tärkeintä haastateltavien valinnassa oli valita henkilöt, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet tekoälyn parissa näönhuollossa. Haastatteluista saadut tulokset analysoitiin hyödyntäen teemoittelu menetelmää.
Opinnäytetyössä käydään ensiksi teoriaosuudessa läpi, mitä digitalisaatio ja tekoäly ovat. Tämän jälkeen käsitellään näönhuollon osa-alueita, joissa tekoälyä jo käytetään tai missä sitä tullaan todennäköisesti tulevaisuudessa käyttämään. Tutkimusosuudessa kerätään saatu tieto kasaan haastateltavilta ja tästä tehdään johtopäätökset. Lopuksi pohdinnassa tehdään oletukset tekoälyn vaikutuksista näönhuollossa ja näönhuollon mahdollisesta muutoksesta tulevaisuudessa johtopäätösten perusteella.
Tutkimustuloksissa selviää, miten teknologian kehittyminen tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa optometristin työnkuvaan. Uusia laitteita tulee osata käyttää ja hyödyntää, jottei oma syväosaaminen pääse katoamaan. Tulevaisuudessa näönhuollossa keskitytään yhä enemmän silmän terveydentilan tutkimiseen ja tekoälyn avulla työtä voidaan helpottaa ja nopeuttaa. Nyt jo osa teknologia maista käyttää tekoälyä seulonta menetelmänä, sekä hyödyntää tekoälyn tekemiä diagnooseja ja erilaisia älykkään refraktion järjestelmiä tukena silmälasimääräyksen tekemiseen. Suomessa optikkoliikkeillä kiinnostus on kasvanut näitä mahdollisuuksia kohtaan ja laitevalmistajat myös Suomessa ovat valmistaneet silmänpohjakameroita ja OCT-laitteita, jotka hyödyntävät tekoälyä. Työkalut silmien tutkimiseen tulevat siis muuttumaan ja ne tulevat muuttamaan myös toimintatapoja näönhuollossa. Nämä muutokset voivat tulevaisuudessa vaikuttaa myös optometristin koulutukseen, sillä tekoälyä ja sen mahdollisuuksia on ymmärrettävä, jotta uuden teknologian ottaminen käyttöön olisi helpompaa ja siihen voitaisiin suhtautua positiivisemmin.
Tutkimusosuus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena hyödyntäen puolistrukturoitua haastattelumenetelmää. Haastateltaviksi valittiin kaksi laitevalmistajaa ja yksi optikko. Tärkeintä haastateltavien valinnassa oli valita henkilöt, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet tekoälyn parissa näönhuollossa. Haastatteluista saadut tulokset analysoitiin hyödyntäen teemoittelu menetelmää.
Opinnäytetyössä käydään ensiksi teoriaosuudessa läpi, mitä digitalisaatio ja tekoäly ovat. Tämän jälkeen käsitellään näönhuollon osa-alueita, joissa tekoälyä jo käytetään tai missä sitä tullaan todennäköisesti tulevaisuudessa käyttämään. Tutkimusosuudessa kerätään saatu tieto kasaan haastateltavilta ja tästä tehdään johtopäätökset. Lopuksi pohdinnassa tehdään oletukset tekoälyn vaikutuksista näönhuollossa ja näönhuollon mahdollisesta muutoksesta tulevaisuudessa johtopäätösten perusteella.
Tutkimustuloksissa selviää, miten teknologian kehittyminen tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa optometristin työnkuvaan. Uusia laitteita tulee osata käyttää ja hyödyntää, jottei oma syväosaaminen pääse katoamaan. Tulevaisuudessa näönhuollossa keskitytään yhä enemmän silmän terveydentilan tutkimiseen ja tekoälyn avulla työtä voidaan helpottaa ja nopeuttaa. Nyt jo osa teknologia maista käyttää tekoälyä seulonta menetelmänä, sekä hyödyntää tekoälyn tekemiä diagnooseja ja erilaisia älykkään refraktion järjestelmiä tukena silmälasimääräyksen tekemiseen. Suomessa optikkoliikkeillä kiinnostus on kasvanut näitä mahdollisuuksia kohtaan ja laitevalmistajat myös Suomessa ovat valmistaneet silmänpohjakameroita ja OCT-laitteita, jotka hyödyntävät tekoälyä. Työkalut silmien tutkimiseen tulevat siis muuttumaan ja ne tulevat muuttamaan myös toimintatapoja näönhuollossa. Nämä muutokset voivat tulevaisuudessa vaikuttaa myös optometristin koulutukseen, sillä tekoälyä ja sen mahdollisuuksia on ymmärrettävä, jotta uuden teknologian ottaminen käyttöön olisi helpompaa ja siihen voitaisiin suhtautua positiivisemmin.