Ajoneuvoalan perustutkinnon valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat
Moilanen, Osmo; Toivanen, Mika (2022)
Moilanen, Osmo
Toivanen, Mika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204266015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204266015
Tiivistelmä
Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää, mitkä Kainuun ammattiopiston (KAO) autoalan perustutkinnon ajoneuvotekniikan osaamisalan ammatilliset valinnaiset opintokokonaisuudet palvelevat parhaiten Kainuun alueen ajoneuvoalan yrityksiä ja samalla edesauttavat opiskelijan mahdollisuuksia työllistyä valmistumisen jälkeen Kainuuseen. Toisena tavoitteena oli selvittää, tarvitaanko kainuulaisia ajoneuvoalan yrityksiä varten paikallisia ammatillisia tutkinnon osia. Tutkimus oli hyvin ajankohtainen, koska ammatillinen perustutkinto uudistuu 1.8.2022 lähtien.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin toimintatutkimus ja aineiston hankintamenetelmiksi sekä kyselyt että haastattelut. Tutkimus kohdistettiin kainuulaisiin ajoneuvoalan yrityksiin siten, että tutkimus-kohteet jaettiin kevyen kaluston yrityksiin sekä hyötyajoneuvojen ja työkoneiden parissa toimiviin yrityksiin.
Tutkimustulosten mukaan parhaiten Kainuulaisia kevyen kaluston yrityksiä palvelivat seuraavat ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat: automekaanikon tutkintonimikkeen tapauksessa poltto-moottorin korjaus, voimansiirron korjaus, sähkö- ja ohjausjärjestelmien diagnostiikka, sähköjärjestelmien mittaaminen ja rengastyöt. Kevyen kaluston parissa toimivalle diagnostiikkamekaanikolle tärkeimmiksi katsottiin seuraavat tutkinnon osat: korjaamon tietojärjestelmien ylläpito, sähköjärjestelmien mittaaminen, sähkö- ja ohjausjärjestelmien diagnostiikka, ajoneuvon lisävaruste-työt ja lämmönhallintajärjestelmien korjaustyöt. Kevyen kaluston yrityksillä ei ollut yhtenäistä tarvetta paikallisille tutkinnon osille.
Kainuulaisia hyötyajoneuvojen ja työkoneiden sektoreilla toimivia yrityksiä palvelivat parhaiten hyötyajoneuvomekaanikon tutkintonimikkeen opinnoissa seuraavat: sähkö- ja ohjausjärjestelmien diagnostiikka, sähköjärjestelmien mittaaminen, hyötyajoneuvon korjaus, päällirakenteiden korjaustyöt ja alustan vianhaku. Näiden ajoneuvojen parissa toimivalle diagnostiikkamekaanikolle koettiin tärkeimmiksi seuraavat tutkinnon osat: sähkö- ja ohjausjärjestelmien diagnostiikka, sähköjärjestelmien mittaaminen, korjaamon tietojärjestelmien ylläpito, ajoneuvon korkeajännitejärjestelmän korjaustyö sekä sähkö- ja hybridiajoneuvon huoltotyö. Näiden ajoneuvojen parissa toimivat yritykset pitivät tärkeänä nykyisiä paikallisia tutkinnon osia Hyötyajoneuvon turvallinen siirtäminen huoltoa ja korjausta varten sekä Hitsaus- ja korjaustyöt. Näistä hitsaus- ja korjaustyöt sisältyvät uuden opetussuunnitelman Työkoneiden korjaus -tutkinnon osaan, joten siitä ei tarvita enää paikallista tutkinnon osaa. Sitä vastoin ”hyötyajoneuvon turvallinen siirtäminen huoltoa ja korjausta varten” on edelleen ajankohtainen muutettuna siten, että nimike ja sisältö muuttuu muotoon ”Hyötyajoneuvojen ja työkoneiden turvallinen siirtäminen huoltoa ja korjausta varten”. Tämä paikallinen tutkinnon osa sisältää C-luokan ajo-oikeuden suorittamisen.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin toimintatutkimus ja aineiston hankintamenetelmiksi sekä kyselyt että haastattelut. Tutkimus kohdistettiin kainuulaisiin ajoneuvoalan yrityksiin siten, että tutkimus-kohteet jaettiin kevyen kaluston yrityksiin sekä hyötyajoneuvojen ja työkoneiden parissa toimiviin yrityksiin.
Tutkimustulosten mukaan parhaiten Kainuulaisia kevyen kaluston yrityksiä palvelivat seuraavat ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat: automekaanikon tutkintonimikkeen tapauksessa poltto-moottorin korjaus, voimansiirron korjaus, sähkö- ja ohjausjärjestelmien diagnostiikka, sähköjärjestelmien mittaaminen ja rengastyöt. Kevyen kaluston parissa toimivalle diagnostiikkamekaanikolle tärkeimmiksi katsottiin seuraavat tutkinnon osat: korjaamon tietojärjestelmien ylläpito, sähköjärjestelmien mittaaminen, sähkö- ja ohjausjärjestelmien diagnostiikka, ajoneuvon lisävaruste-työt ja lämmönhallintajärjestelmien korjaustyöt. Kevyen kaluston yrityksillä ei ollut yhtenäistä tarvetta paikallisille tutkinnon osille.
Kainuulaisia hyötyajoneuvojen ja työkoneiden sektoreilla toimivia yrityksiä palvelivat parhaiten hyötyajoneuvomekaanikon tutkintonimikkeen opinnoissa seuraavat: sähkö- ja ohjausjärjestelmien diagnostiikka, sähköjärjestelmien mittaaminen, hyötyajoneuvon korjaus, päällirakenteiden korjaustyöt ja alustan vianhaku. Näiden ajoneuvojen parissa toimivalle diagnostiikkamekaanikolle koettiin tärkeimmiksi seuraavat tutkinnon osat: sähkö- ja ohjausjärjestelmien diagnostiikka, sähköjärjestelmien mittaaminen, korjaamon tietojärjestelmien ylläpito, ajoneuvon korkeajännitejärjestelmän korjaustyö sekä sähkö- ja hybridiajoneuvon huoltotyö. Näiden ajoneuvojen parissa toimivat yritykset pitivät tärkeänä nykyisiä paikallisia tutkinnon osia Hyötyajoneuvon turvallinen siirtäminen huoltoa ja korjausta varten sekä Hitsaus- ja korjaustyöt. Näistä hitsaus- ja korjaustyöt sisältyvät uuden opetussuunnitelman Työkoneiden korjaus -tutkinnon osaan, joten siitä ei tarvita enää paikallista tutkinnon osaa. Sitä vastoin ”hyötyajoneuvon turvallinen siirtäminen huoltoa ja korjausta varten” on edelleen ajankohtainen muutettuna siten, että nimike ja sisältö muuttuu muotoon ”Hyötyajoneuvojen ja työkoneiden turvallinen siirtäminen huoltoa ja korjausta varten”. Tämä paikallinen tutkinnon osa sisältää C-luokan ajo-oikeuden suorittamisen.