Potilaan laadukas jatkohoitoprosessi Lean:in keinoin Kuopion yliopistollisen sairaalan akuuttiosastolta Harjulan sairaalan akuuttiosastoille

Abstract

Tiivistelmä Tämä jatkohoitoprosessia käsittelevä tutkimus tehtiin Kuopion Yliopistollisen sairaalan akuuttiosaston ja Harjulan sairaalan akuuttiosastojen välillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata jatkohoitoprosessin toimivat ja hyväksi havaitut, jo olemassa olevat, toimintatavat ja selvittää onnistunutta jatkohoitoprosessia estävät ja kehitettävät tekijät.

Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten laadukas jatkohoitoprosessi toteutuu nyt? Mit-kä asiat edistävät tai estävät laadukkaan jatkohoitoprosessin toteuttamista (kehittämiskohteet)? Tavoitteena oli saada kokonaiskuva potilaan jatkohoitoprosessin erivaiheista ja tuottaa tietoa toiminnan kehittämiseen. Tutki-muksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä soveltui tutkimukseen, koska tarkoitus oli kuvata todellista elämää ja tutkittavaa kohdetta mahdollisimman kokonaisval-taisesti, keräämällä henkilökunnan tunteita ja kokemuksia jatkohoitoprosessin toteutumisesta. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol- kyselyllä. Kysely toteutettiin syyskuussa 2021 kolmen viikon aikana. Tutkimuksessa kyse-lystä saatua aineistoa käsiteltiin teemoittelua hyödyntävän sisällön analyysin avulla.

Aineistoista löydettiin jatkohoitoprosessiin liittyviä kehitettäviä osa-alueita ja hyväksi havaittuja toimintatapoja. Hyviä toimintatapoja olivat toimiva kotiutushoitaja-malli ja KYS:n akuuttiosaston hoitajien antama suullinen ra-portti Harjulan sairaalan akuuttiosastoille. Laadukasta jatkohoitoprosessin toteutumista estivät riittämättömät jatkohoitopaikat ja haasteet tiedonsiirrossa organisaatioiden välillä. Myös kiire esti hyvän jatkohoidon suunnitte-lun ja toteutuksen, ja se, että henkilökunta ei tunne toisen organisaation toimintatapoja. Aikataulut potilassiir-roissa eivät toteutuneet, mikä aiheutti haasteita vastaanottavassa yksikössä. Osaltaan nämä johtuivat sidosryh-mistä, kuten kyytien järjestämisen haasteista ja siitä, että tiedot eivät ehdi ajoissa konekirjoituksesta. Lisäksi tutkimukseen vastanneista kukaan ei ollut saanut varsinaista perehdytystä jatkohoitoprosessin suunnitteluun ja toteutukseen. Kehittämisideoina vastaajat toivat esille yhteistyön kehittämisen organisaatioiden välillä käymällä rakentavaa ja aktiivista vuoropuhelua ja tutustumalla toisen organisaation toimintatapoihin. Näin yhteisten toi-mintamallien kehittäminen olisi vaivattomampaa. Lisäksi toivottiin raportoinnin kehittämiseen lomaketta, joka olisi molemmissa organisaatioissa samanlainen. Raportista tulisi näin tasalaatuinen ja kattava.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkohoitoprosessin laadun parantamiseen ja sen kehittämiseen. Tämä vaatii esimiesten tukea ja riittäviä resursseja, jotta henkilökunta voi osallistua toiminnan kehittämiseen.