Ennalta ehkäisevät palvelut Tervolaisten ikäihmisten näkökulmasta
Karhatsu, Tanja; Suvinen, Marika (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204276181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204276181
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin millä tavoin Tervon kunnan palvelut kuvautuvat yli 65-vuotiaille tervolaisille ja kuinka yli 65-vuotiaat tervolaiset ohjautuisivat palveluiden piiriin aiemmin sekä olisivat tietoisia erilaisista palveluista. Työn tavoitteena oli toimeksiantajan näkökulmasta saada tietoa ennalta ehkäisevän työn merkityksestä ikäihmisille sekä tavoittaa palveluiden ulkopuolella olevat ikäihmiset, jotta Tervon kunta voisi kehittää ennaltaehkäiseviä palveluita ja saada palvelut oikea-aikaisesti asiakkaille.
Ikäihmisten laatusuosituksessa 2020–2023 (STM 2020) pyritään tekemään Suomesta yhteiskunta, joka näkisi ikäihmiset myös voimavarana. Ikäihmisille tarjotaan paljon palveluita ja näin tulee olemaan jatkossakin, mutta laatusuosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä. Tavoitteena on saada ikäihmisille oikeat palvelut oikeaan aikaan, mutta huomioiden myös taloudelliset vaikutukset.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Huomioimme tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä myös vanhuuden tuomaa haurautta, osallisuuden ja varhaisen puuttumisen merkitystä yksilötasolla. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla yksilöhaastattelulla, haastattelemalla kahdeksan yli 65-vuotiasta tervolaista. Haastateltavat tulivat Facebook-ilmoituksen kautta itse tai läheisen ilmoittamana. Haastateltavat eivät kuuluneet palveluiden piiriin.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa ikäihmisistä oli tietoisia Tervon kunnan palveluista. Pääsääntöisesti tervolaiset ikäihmiset olivat tyytyväisiä olemassa oleviin palveluihin. Tietoa tervolaiset ikäihmiset halusivat saada myös kirjallisessa muodossa, koska kaikilla ei välttämättä ole tarvittavia digitaitoja etsiä tietoa sähköisiltä sivuilta. Tutkimusaineiston perusteella syrjäkylien kyyditysongelmat nousivat tutkimuksessa esille. Palvelutarpeen arviointi jossain muodossa toteutettuna tietylle ikäluokalle koettiin hyvänä tiedon kannalta sekä se madaltaisi kynnystä ohjautua palveluihin myöhemmin. Matalankynnyksen kohtaamispaikkoja ja erilaisia informatiivisia tapahtumia palveluista ja tärkeistä asioista toivottiin ikäihmisille.
Tutkimuksen perusteella kaikkia kuntalaisia palveleva palveluopas sähköisenä sekä kirjallisena palvelisi kaikkia kuntalaisia. Terveydenhuollon terveystarkastuksien yhteyteen tietyn ikäluokan palvelutarpeen arviointi itsetäytettävän lomakkeen muodossa, josta terveydenhuolto ohjaisi tarpeen vaatiessa eteenpäin kunnan sosiaalityöhön. Vaihtoehtoisesti ikäihmisten palveluohjaaja, joka säännöllisesti ottaisi yhteyttä ikäihmisiin, jolloin palvelut tulisivat ikäihmisten tietoon.
Ikäihmisten laatusuosituksessa 2020–2023 (STM 2020) pyritään tekemään Suomesta yhteiskunta, joka näkisi ikäihmiset myös voimavarana. Ikäihmisille tarjotaan paljon palveluita ja näin tulee olemaan jatkossakin, mutta laatusuosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä. Tavoitteena on saada ikäihmisille oikeat palvelut oikeaan aikaan, mutta huomioiden myös taloudelliset vaikutukset.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Huomioimme tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä myös vanhuuden tuomaa haurautta, osallisuuden ja varhaisen puuttumisen merkitystä yksilötasolla. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla yksilöhaastattelulla, haastattelemalla kahdeksan yli 65-vuotiasta tervolaista. Haastateltavat tulivat Facebook-ilmoituksen kautta itse tai läheisen ilmoittamana. Haastateltavat eivät kuuluneet palveluiden piiriin.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa ikäihmisistä oli tietoisia Tervon kunnan palveluista. Pääsääntöisesti tervolaiset ikäihmiset olivat tyytyväisiä olemassa oleviin palveluihin. Tietoa tervolaiset ikäihmiset halusivat saada myös kirjallisessa muodossa, koska kaikilla ei välttämättä ole tarvittavia digitaitoja etsiä tietoa sähköisiltä sivuilta. Tutkimusaineiston perusteella syrjäkylien kyyditysongelmat nousivat tutkimuksessa esille. Palvelutarpeen arviointi jossain muodossa toteutettuna tietylle ikäluokalle koettiin hyvänä tiedon kannalta sekä se madaltaisi kynnystä ohjautua palveluihin myöhemmin. Matalankynnyksen kohtaamispaikkoja ja erilaisia informatiivisia tapahtumia palveluista ja tärkeistä asioista toivottiin ikäihmisille.
Tutkimuksen perusteella kaikkia kuntalaisia palveleva palveluopas sähköisenä sekä kirjallisena palvelisi kaikkia kuntalaisia. Terveydenhuollon terveystarkastuksien yhteyteen tietyn ikäluokan palvelutarpeen arviointi itsetäytettävän lomakkeen muodossa, josta terveydenhuolto ohjaisi tarpeen vaatiessa eteenpäin kunnan sosiaalityöhön. Vaihtoehtoisesti ikäihmisten palveluohjaaja, joka säännöllisesti ottaisi yhteyttä ikäihmisiin, jolloin palvelut tulisivat ikäihmisten tietoon.