"Tosi tarpeellinen, lapset eivät ole jääneet nurkkiin seisoon kun ovat aloittaneet eskarin ja koulun" : Tornion Perhekeskuksen vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen
Mykkälä, Laura (2009)
Mykkälä, Laura
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002102086
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002102086
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyöni pyrkii selvittämään, onko Tornion Perhekeskuksella vaikutusta lapsen sosiaaliselle kehitykselle, kun vanhemmat lapsineen käyvät siellä. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, miten Perhekeskus tukee ja edistää lapsen sosiaalista kehitystä ja mitä ovat ne mahdolliset muut syyt, miksi Perhekeskuksessa käydään.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Keskeisiä käsitteitä työssäni ovat sosiaalisuus, sosiaalinen kehitys ja perhekeskustoiminta. Sosiaalisuus on opinnäytetyössäni määritelty ihmisen ominaisuudeksi, joka kehittyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Lapsen sosiaalinen kehitys tapahtuu erilaisissa vuorovaikutustapahtumissa ja alkaa heti lapsen synnyttyä varhaisena vuorovaikutuksena lapsen hoitajien kanssa. Myös lapsen omat persoonalliset tekijät määräävät hänen sosiaalisten taitojensa kehittymistä. Perhekeskus on määritelty kohtaamispaikkana, jossa vuorovaikutusta tapahtuu niin lasten kuin heidän vanhempiensa kesken.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyöni on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja tulokset on käsitelty sisällönanalyysin menetelmän mukaisesti. Analyysimenetelmällä pyritään kuvaamaan tiivistetyssä ja yleisessä muodossa tutkittava ilmiö. Aineistona on käytetty kirjallisuutta, tekemääni kyselyä ja haastattelua. Tutkimusjoukkona on Tornion Perhekeskuksessa käyvät asiakkaat lapset ja heidän vanhempansa. Päädyin opinnäytetyössäni kahteen päätutkimuskysymykseen, jotka olen esitellyt edellä.
Keskeiset tutkimustulokset: Tornion Perhekeskuksella on positiivinen vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Lapset saavat leikkiessä sekä erilaisten toimintojen kautta harjoitella sosiaalisia taitojaan. Perhekeskuksessa käyvät vanhemmat ovat pääasiassa lasten äitejä. Perhekeskuksen toimintaa ja palveluja pidettiin tärkeänä sekä lasten että äitien sosiaalisten suhteiden ja hyvinvoinnin kannalta. Keskuksessa halutaan käydä, jotta sosiaaliset taidot kehittyisivät. Toverisuhteita syntyy ja niitä halutaan vaalia myös Perhekeskuksen ulkopuolella. Perhekeskus koettiin lisäksi erinomaiseksi paikaksi totutella toisiin lapsiin ja aikuisiin ennen varsinaisen päivähoidon alkua. Toimintaa haluttaisiin monipuolistaa.
Johtopäätökset: Tornion Perhekeskuksen toiminta on tärkeää lapsen kehityksen kannalta, jonka vuoksi olisi keskeistä, että toiminta olisi jatkuvaa ja pysyvää. Toiminnan voi havaita olevan merkittävää myös lastensuojelun ennaltaehkäisyn kannalta, sillä lasten kehityksen lisäksi myös äitien hyvinvointi lisääntyy heidän saadessa vertaistukea toisilta äidiltä sekä ammattilaisen neuvoja pulmallisiin kasvatustilanteisiin. Monipuolisella ja vaihtelevalla toiminnalla voitaisiin taata laajan asiakaspiirin pysyvyys sekä lapsen kehityksen kattava tukeminen.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Keskeisiä käsitteitä työssäni ovat sosiaalisuus, sosiaalinen kehitys ja perhekeskustoiminta. Sosiaalisuus on opinnäytetyössäni määritelty ihmisen ominaisuudeksi, joka kehittyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Lapsen sosiaalinen kehitys tapahtuu erilaisissa vuorovaikutustapahtumissa ja alkaa heti lapsen synnyttyä varhaisena vuorovaikutuksena lapsen hoitajien kanssa. Myös lapsen omat persoonalliset tekijät määräävät hänen sosiaalisten taitojensa kehittymistä. Perhekeskus on määritelty kohtaamispaikkana, jossa vuorovaikutusta tapahtuu niin lasten kuin heidän vanhempiensa kesken.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyöni on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus ja tulokset on käsitelty sisällönanalyysin menetelmän mukaisesti. Analyysimenetelmällä pyritään kuvaamaan tiivistetyssä ja yleisessä muodossa tutkittava ilmiö. Aineistona on käytetty kirjallisuutta, tekemääni kyselyä ja haastattelua. Tutkimusjoukkona on Tornion Perhekeskuksessa käyvät asiakkaat lapset ja heidän vanhempansa. Päädyin opinnäytetyössäni kahteen päätutkimuskysymykseen, jotka olen esitellyt edellä.
Keskeiset tutkimustulokset: Tornion Perhekeskuksella on positiivinen vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Lapset saavat leikkiessä sekä erilaisten toimintojen kautta harjoitella sosiaalisia taitojaan. Perhekeskuksessa käyvät vanhemmat ovat pääasiassa lasten äitejä. Perhekeskuksen toimintaa ja palveluja pidettiin tärkeänä sekä lasten että äitien sosiaalisten suhteiden ja hyvinvoinnin kannalta. Keskuksessa halutaan käydä, jotta sosiaaliset taidot kehittyisivät. Toverisuhteita syntyy ja niitä halutaan vaalia myös Perhekeskuksen ulkopuolella. Perhekeskus koettiin lisäksi erinomaiseksi paikaksi totutella toisiin lapsiin ja aikuisiin ennen varsinaisen päivähoidon alkua. Toimintaa haluttaisiin monipuolistaa.
Johtopäätökset: Tornion Perhekeskuksen toiminta on tärkeää lapsen kehityksen kannalta, jonka vuoksi olisi keskeistä, että toiminta olisi jatkuvaa ja pysyvää. Toiminnan voi havaita olevan merkittävää myös lastensuojelun ennaltaehkäisyn kannalta, sillä lasten kehityksen lisäksi myös äitien hyvinvointi lisääntyy heidän saadessa vertaistukea toisilta äidiltä sekä ammattilaisen neuvoja pulmallisiin kasvatustilanteisiin. Monipuolisella ja vaihtelevalla toiminnalla voitaisiin taata laajan asiakaspiirin pysyvyys sekä lapsen kehityksen kattava tukeminen.