Oulunkaaren vastaanottojen ja vuodeosastojen henkilökunnan kokemuksia koronapandemian kuormittavuudesta ja näytteenotosta
Myllyaho, Merja (2022)
Myllyaho, Merja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204306621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204306621
Tiivistelmä
Koronaviruksen alkaessa leviämään vuonna 2020, ei kukaan meistä tiennyt millaisen haasteen edessä terveydenhuolto tulisi olemaan. Tästä syystä tein Oulunkaaren terveysasemille ja vuodeosastoille kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää kokemuksia koronanäytteenotosta, näytteiden käsittelystä sekä koronapandemia-ajan kuormittavuudesta. Tiedonkeruu menetelmänä käytin Webropol-kyselyä sen helppokäyttöisyyden vuoksi. Myös alueella vallitseva koronatilanne oli syynä kyselyn toteuttamiseen verkossa.
Työssäni keskityin koronanäytteenottoon ja itse näytteen analysoimiseen, koronapandemian kuormittavuuteen, kyselyyn ja sen antamien tietojen tarkasteluun sekä koronaviruksen rakenteeseen ja leviämismekanismiin. Webropol-kyselyllä saamieni tietojen avulla, pystyin vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Tietoperustaa kerätessäni käytin lähdekritiikkiä kerätessäni tietoa koronaviruksesta ja työperäisestä kuormittavuudesta.
Tutkimuksessa selvisi, että ohjeistus koronanäytteenottoon koettiin riittävänä. Tarkastellessani tuloksia näytteen käsittelyn ohjeistuksesta, huomasin hieman hajontaa vastauksissa mutta pääosin sekin oli riittävää. 84 % vastaajista koki kuormituksensa lisääntyneen koronapandemia-aikana. Pelko omasta terveydestä, huoli läheisistä, kiire, muuttuvat ohjeet ja lisääntynyt työmäärä nousi esiin kuormitustekijöinä. Toive koronapandemian loppumisesta tuli esille useasti.
Tutkimusta voisi jatkaa pandemia-ajan päättymisen jälkeen selvittämällä väheneekö henkilökunnan kokema kuormitus. Työnantajalle olisi hyödyllistä saada selville, minkälainen tuen muoto olisi paras työntekijöille koronapandemia-aikana ja sen jälkeen.
Työssäni keskityin koronanäytteenottoon ja itse näytteen analysoimiseen, koronapandemian kuormittavuuteen, kyselyyn ja sen antamien tietojen tarkasteluun sekä koronaviruksen rakenteeseen ja leviämismekanismiin. Webropol-kyselyllä saamieni tietojen avulla, pystyin vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Tietoperustaa kerätessäni käytin lähdekritiikkiä kerätessäni tietoa koronaviruksesta ja työperäisestä kuormittavuudesta.
Tutkimuksessa selvisi, että ohjeistus koronanäytteenottoon koettiin riittävänä. Tarkastellessani tuloksia näytteen käsittelyn ohjeistuksesta, huomasin hieman hajontaa vastauksissa mutta pääosin sekin oli riittävää. 84 % vastaajista koki kuormituksensa lisääntyneen koronapandemia-aikana. Pelko omasta terveydestä, huoli läheisistä, kiire, muuttuvat ohjeet ja lisääntynyt työmäärä nousi esiin kuormitustekijöinä. Toive koronapandemian loppumisesta tuli esille useasti.
Tutkimusta voisi jatkaa pandemia-ajan päättymisen jälkeen selvittämällä väheneekö henkilökunnan kokema kuormitus. Työnantajalle olisi hyödyllistä saada selville, minkälainen tuen muoto olisi paras työntekijöille koronapandemia-aikana ja sen jälkeen.