Sähkö- ja telejärjestelmien kuntoarvion kehittäminen
Komulainen, Riku (2022)
Komulainen, Riku
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204296551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204296551
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kehittää sähkö- ja telejärjestelmien kuntoarvioita. Tavoitteena oli hyödyntää uusimpia apuvälineitä ja työmenetelmiä, jotka helpottaisivat kuntoarvioiden tekemistä sekä selkeyttäisivät kuntoarvioiden eri työvaiheita. Työ tehtiin Sweco Talotekniikka Oy:lle.
Opinnäytetyössä aluksi tutustuttiin mitä on kuntoarvio ja -tutkimus. Työssä esiteltiin, miksi kuntoarvioita ja -tutkimuksia tehdään sekä miksi ne ovat hyödyllisiä asiakkaalle. Työssä läpikäytiin mitä eri määräyksiä ja ohjeita kuntoarvioissa käytetään sekä mitä ne sisältävät. Lisäksi selvitettiin miten, eri sähköjärjestelmien kehitys on vaikuttanut kuntoarvioihin. Työssä tuotiin esille mitä eri työmenetelmiä kuntoarvioilla ja -tutkimuksilla on ja miten nämä eroavat toisistaan sekä keskitytään mitkä ovat kuntoarvioiden ja -tutkimusten kohdekierroksen tärkeimmät menetelmät. Työssä selvitettiin, miten kuntoarvion raportti muodostuu ja mitä eri järjestelmiä raportti sisältää sekä esiteltiin muutaman järjestelmän arviointi menetelmiä.
Opinnäyteyössä käytettiin esimerkkikohdetta, josta tehtiin kuntoarviointi ja kerrottiin, miksi idea opinnäytetyön aiheeseen syntyi. Työssä tuotiin esiin ajatuksia ja ongelmia, joita kuntoarviota tehdessä syntyi ja miten niitä voidaan kehittää. Työssä selvitettiin myös, miten kuntoarvioita kannattaa kehittää sekä millaisia hyötyjä kehittämisellä on.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi kehityslista, jossa on kerrottu selkeästi kehityskohdat kuntoarvion kehittämiseen ja miten ne voidaan saavuttaa. Lisäksi työn tuloksena syntyi valmisraporttipohja, jota voidaan käyttää yhtenäisenä pohjana raportille. Valmisraporttipohjaan on kehitetty raportin täyttämistä nopeuttavat alasvetovalikot sekä esitelty miten ne toimivat. Kehityskohteita voidaan hyödyntää laajasti Swecon eri toimialoilla.
Opinnäytetyössä aluksi tutustuttiin mitä on kuntoarvio ja -tutkimus. Työssä esiteltiin, miksi kuntoarvioita ja -tutkimuksia tehdään sekä miksi ne ovat hyödyllisiä asiakkaalle. Työssä läpikäytiin mitä eri määräyksiä ja ohjeita kuntoarvioissa käytetään sekä mitä ne sisältävät. Lisäksi selvitettiin miten, eri sähköjärjestelmien kehitys on vaikuttanut kuntoarvioihin. Työssä tuotiin esille mitä eri työmenetelmiä kuntoarvioilla ja -tutkimuksilla on ja miten nämä eroavat toisistaan sekä keskitytään mitkä ovat kuntoarvioiden ja -tutkimusten kohdekierroksen tärkeimmät menetelmät. Työssä selvitettiin, miten kuntoarvion raportti muodostuu ja mitä eri järjestelmiä raportti sisältää sekä esiteltiin muutaman järjestelmän arviointi menetelmiä.
Opinnäyteyössä käytettiin esimerkkikohdetta, josta tehtiin kuntoarviointi ja kerrottiin, miksi idea opinnäytetyön aiheeseen syntyi. Työssä tuotiin esiin ajatuksia ja ongelmia, joita kuntoarviota tehdessä syntyi ja miten niitä voidaan kehittää. Työssä selvitettiin myös, miten kuntoarvioita kannattaa kehittää sekä millaisia hyötyjä kehittämisellä on.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi kehityslista, jossa on kerrottu selkeästi kehityskohdat kuntoarvion kehittämiseen ja miten ne voidaan saavuttaa. Lisäksi työn tuloksena syntyi valmisraporttipohja, jota voidaan käyttää yhtenäisenä pohjana raportille. Valmisraporttipohjaan on kehitetty raportin täyttämistä nopeuttavat alasvetovalikot sekä esitelty miten ne toimivat. Kehityskohteita voidaan hyödyntää laajasti Swecon eri toimialoilla.