Keskikokoisten lappilaisten maatilojen tulevaisuus
Takala, Henna (2014)
Takala, Henna
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096991
Tiivistelmä
Suomalainen maatalous on voimakkaassa murroksessa. Tämän murroksen yksi ilmenemismuoto on ikärakenteen vääristyminen. Lapissa tämä näkyy nopeana maatalousyrittäjien keski-iän nousuna. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT)Rovaniemen yksikkö on Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet (LATUA) -hankkeen avulla lähtenyt etsimään työkaluja Lapin maatalouden ja maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Keskikokoisten maatilojen ryhmä eli pinta-alaltaan 30–60 hehtaaria olevat tilat, joiden viljelijöiden ikä on 40–60 vuotta, ovat suurin joukko aktiivisia lappilaisia maanviljelijöitä. Oletettavissa on, että tulevina vuosina on tulossa paljon tuotannon lopettamisia tässä suurimmassa aktiivitilojen ryhmässä. Joukkoon kuuluu yrittäjiä kaikista eri tuotantosuunnista, kuitenkin suurin ryhmä näissä tiloissa on maidontuotanto.
Osan tutkimuksesta MTT on tehnyt kaikille lappilaisille maatiloille postikyselyllä ja osan haastattelun avulla satunnaisotannalla valikoidulle pienelle joukolle (60 tilaa) keskikokoisia tiloja. Tuloksia ovat analysoineet yhteistyössä MTT:n ja ProAgrian asiantuntijat. Oma työskentelyni on MTT:n haastattelujen valmiiden tulosten analysointia ja vertailua muuhun lähdeaineistoon. Työn tavoitteena on löytää vastaus kysymykseen, mikä on todennäköinen jatkajaryhmä lappilaisilla maatiloilla ja mitä muuta yritystoimintaa lappilaiset yrittäjät voivat tulevaisuudessa harjoittaa perusmaatalouden ohella.
Tilan jatkuvuus on ajankohtainen kysymys keskikokoisille maatiloille tulevien 20 vuoden aikana. Tiloilla on edessä joko sukupolven vaihdos, tilan myyminen ulkopuoliselle tai tuotannon lopettaminen. Vaihtoehtoisesti tilat voivat myös vaihtaa yritystoiminnan muotoa. Monialainen maaseutuyrittäjyys ja liitännäiselinkeinot ovat poten-tiaalisia vaihtoehtoja. Ne kuitenkin vaativat yrittäjän omaa aktiivisuutta ja ammattitaitoa. Tilan jatkuvuudelle olennaista on yrittäjien henkinen jaksaminen. Haastattelujen tuloksista käy ilmi, että yrittäjät kokevat yhdeksi suurimmaksi haasteeksi tulevaisuudessa oman tai puolison fyysisen ja henkisen jaksamisen.
Elinkeinorakenne maaseudulla on vahvasti verkostoitunut ja kaikki toimialat vaikuttavat toistensa menestykseen. Tilojen lopettamisen seurauksena maaseudun yrityskannan liiallinen oheneminen on uhkana. Jos alkutuotanto vähenee liiaksi, se vaikuttaa välittömästi myös muuhun elinkeinotoimintaan: palveluihin, teollisuuteen ja kauppaan. Sen vuoksi tutkimuksella pyritään löytämään, mitkä ovat tilojen mahdolli-suuksia, heikkouksia, vahvuuksia ja uhkia tulevaisuuden maataloudessa. Maanviljelijä ei selviä yksin, vaan hän tarvitsee verkostoitumisen kautta apua muilta toimialoilta ja asiantuntijoilta sekä Suomen valtiolta ja Euroopan Unionilta.
Osan tutkimuksesta MTT on tehnyt kaikille lappilaisille maatiloille postikyselyllä ja osan haastattelun avulla satunnaisotannalla valikoidulle pienelle joukolle (60 tilaa) keskikokoisia tiloja. Tuloksia ovat analysoineet yhteistyössä MTT:n ja ProAgrian asiantuntijat. Oma työskentelyni on MTT:n haastattelujen valmiiden tulosten analysointia ja vertailua muuhun lähdeaineistoon. Työn tavoitteena on löytää vastaus kysymykseen, mikä on todennäköinen jatkajaryhmä lappilaisilla maatiloilla ja mitä muuta yritystoimintaa lappilaiset yrittäjät voivat tulevaisuudessa harjoittaa perusmaatalouden ohella.
Tilan jatkuvuus on ajankohtainen kysymys keskikokoisille maatiloille tulevien 20 vuoden aikana. Tiloilla on edessä joko sukupolven vaihdos, tilan myyminen ulkopuoliselle tai tuotannon lopettaminen. Vaihtoehtoisesti tilat voivat myös vaihtaa yritystoiminnan muotoa. Monialainen maaseutuyrittäjyys ja liitännäiselinkeinot ovat poten-tiaalisia vaihtoehtoja. Ne kuitenkin vaativat yrittäjän omaa aktiivisuutta ja ammattitaitoa. Tilan jatkuvuudelle olennaista on yrittäjien henkinen jaksaminen. Haastattelujen tuloksista käy ilmi, että yrittäjät kokevat yhdeksi suurimmaksi haasteeksi tulevaisuudessa oman tai puolison fyysisen ja henkisen jaksamisen.
Elinkeinorakenne maaseudulla on vahvasti verkostoitunut ja kaikki toimialat vaikuttavat toistensa menestykseen. Tilojen lopettamisen seurauksena maaseudun yrityskannan liiallinen oheneminen on uhkana. Jos alkutuotanto vähenee liiaksi, se vaikuttaa välittömästi myös muuhun elinkeinotoimintaan: palveluihin, teollisuuteen ja kauppaan. Sen vuoksi tutkimuksella pyritään löytämään, mitkä ovat tilojen mahdolli-suuksia, heikkouksia, vahvuuksia ja uhkia tulevaisuuden maataloudessa. Maanviljelijä ei selviä yksin, vaan hän tarvitsee verkostoitumisen kautta apua muilta toimialoilta ja asiantuntijoilta sekä Suomen valtiolta ja Euroopan Unionilta.