MS-tautia sairastavien kokemuksia elämänlaadusta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Rantala, Anniina (2022)
Rantala, Anniina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026671
Tiivistelmä
MS-tauti eli multippeliskleroosi on tavallisin nuorilla aikuisilla ilmenevä vakava neurologinen sairaus. MS-tauti on autoimmuunitauti, jossa tulehdus kohdistuu elimistön keskushermostoon vahingoittaen valkean aineen hermohaarakkeita, myeliinituppia sekä niiden aksoneita. Taudin kuva on moninainen ja oireet ilmenevät sairastuneilla eri tavalla. MS-tautiin liittyy useita erilaisia elämänlaatuun vaikuttavia oireita, haasteita sekä elämänlaatua rajoittavia tekijöitä.
Opinnäyteyön tavoitteena oli kuvailla, millaisia elämänlaatuun vaikuttavia oireita MS-tautiin liittyy ja millaisilla tekijöillä MS-tautia sairastavan elämänlaatuun voidaan vaikuttaa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää MS-tautia sairastavan hoitotyössä hoidon ja elämänlaadun parantamiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin tietokannoista Cinahl, Medline (Ovid), Ovid Nursing database ja Medic. Lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valittiin 9 tutkimusta vuosien 2016–2021 väliltä. Tutkimusaineisto analysointi menetelmänä käytettiin induktiivista sisällön analyysia. Sisällönanalyysista muodostui 17 alaluokkaa, neljä yläluokkaa ja kaksi pääluokkaa.
MS-tautia sairastavilla ilmeni terveitä enemmän masennusta, ahdistusta ja kipua. Elämänlaatua heikensivät kognitiiviset oireet, uupumus, seksuaaliset toimintahäiriöt, liikkumisen vaikeudet sekä häiriöt suolen ja rakon toiminnassa. Elämänlaatua edisti sairauden hyväksyminen, päättäväisyys selvitä haasteista, oman elämän arvostaminen sekä positiivinen asenne. Avun pyytämisen ja vastaanottamisen taito, apuvälineiden hyväksyminen sekä ympäristön suunnittelu esteettömäksi lisäsi elämänhallinnan tunnetta. Elämänlaatuun vaikuttavia oireita voitiin tulosten mukaan lievittää suunnittelemalla elämää etukäteen, käyttämällä tarkastuslistoja, priorisoimalla asioita, välttämällä usean asian samanaikaista tekemistä sekä rentoutuksen avulla. Läheisten tuella, vertaistuella sekä mahdollisuudella olla tarpeellinen toisille ja yhteiskunnalle vaikuttavat positiivisesti sairastuneiden elämänlaatuun. Tulosten mukaan terveelliset elämäntavat sekä lämmönsäätely auttoivat oireisiin, tietoisuustaidoista oli hyötyä kivun hallinnassa.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää MS-tautiin sairastuneiden hoitotyössä terveydenhuollon ammattilaisten sekä opiskelijoiden keskuudessa. Tiedon avulla voidaan lisätä hoitoalan ammattilaisten mahdollisuuksia huomioida MS-tautiin sairastuneiden erilaisia tarpeita sekä löytää keinoja elämänlaadun parantamiseksi. Jatkossa olisi tarpeellista tutkia sitä, miten terveydenhuollon ammattilaiset voivat edistää MS-tautia sairastavien elämänlaatua ja miten hoitotyöntekijät voivat tukea sairastuneita sairauden hyväksymisessä, oman elämän arvostamisessa sekä toimivien stressinhallintakeinojen löytymisessä.
Opinnäyteyön tavoitteena oli kuvailla, millaisia elämänlaatuun vaikuttavia oireita MS-tautiin liittyy ja millaisilla tekijöillä MS-tautia sairastavan elämänlaatuun voidaan vaikuttaa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää MS-tautia sairastavan hoitotyössä hoidon ja elämänlaadun parantamiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin tietokannoista Cinahl, Medline (Ovid), Ovid Nursing database ja Medic. Lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valittiin 9 tutkimusta vuosien 2016–2021 väliltä. Tutkimusaineisto analysointi menetelmänä käytettiin induktiivista sisällön analyysia. Sisällönanalyysista muodostui 17 alaluokkaa, neljä yläluokkaa ja kaksi pääluokkaa.
MS-tautia sairastavilla ilmeni terveitä enemmän masennusta, ahdistusta ja kipua. Elämänlaatua heikensivät kognitiiviset oireet, uupumus, seksuaaliset toimintahäiriöt, liikkumisen vaikeudet sekä häiriöt suolen ja rakon toiminnassa. Elämänlaatua edisti sairauden hyväksyminen, päättäväisyys selvitä haasteista, oman elämän arvostaminen sekä positiivinen asenne. Avun pyytämisen ja vastaanottamisen taito, apuvälineiden hyväksyminen sekä ympäristön suunnittelu esteettömäksi lisäsi elämänhallinnan tunnetta. Elämänlaatuun vaikuttavia oireita voitiin tulosten mukaan lievittää suunnittelemalla elämää etukäteen, käyttämällä tarkastuslistoja, priorisoimalla asioita, välttämällä usean asian samanaikaista tekemistä sekä rentoutuksen avulla. Läheisten tuella, vertaistuella sekä mahdollisuudella olla tarpeellinen toisille ja yhteiskunnalle vaikuttavat positiivisesti sairastuneiden elämänlaatuun. Tulosten mukaan terveelliset elämäntavat sekä lämmönsäätely auttoivat oireisiin, tietoisuustaidoista oli hyötyä kivun hallinnassa.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää MS-tautiin sairastuneiden hoitotyössä terveydenhuollon ammattilaisten sekä opiskelijoiden keskuudessa. Tiedon avulla voidaan lisätä hoitoalan ammattilaisten mahdollisuuksia huomioida MS-tautiin sairastuneiden erilaisia tarpeita sekä löytää keinoja elämänlaadun parantamiseksi. Jatkossa olisi tarpeellista tutkia sitä, miten terveydenhuollon ammattilaiset voivat edistää MS-tautia sairastavien elämänlaatua ja miten hoitotyöntekijät voivat tukea sairastuneita sairauden hyväksymisessä, oman elämän arvostamisessa sekä toimivien stressinhallintakeinojen löytymisessä.